Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) sanoo, että asiaan havahtumisesta kesti viisi vuotta saada kirjaus lakiin kirjavien käytänteiden muuttamiseksi. Apuhälytyksen tehneen vanhuksen kotiin on aiemmin saattanut hoitajan sijaan ilmestyä esimerkiksi vartija.

Salonen teki asiasta ensimmäisen kerran kirjallisen kysymyksen viisi vuotta sitten kuultuaan, että hänen kotikaupungissaan Raumalla yöllä turvahälytykseen vastaa vartiointialan ammattilainen.

Hänen mukaansa sen jälkeen seurasi valtakunnallisesti monia vaiheita, joissa vastuuta siirrettiin aina yhdeltä taholta toiselle.

– Tällöin on osattava nostotilanteen lisäksi arvioida kaatumisen syitä, jatkohoidon tarvetta, yön yli pärjäämistä ja monia sen kaltaisia asioita, joita hoitotyössä tehdään aina asiakaskäyntien yhteydessä.
Vuonna 2018 Valvira linjasi asiasta juuri tähän suuntaan, mutta käytäntö on Salosen mukaan osoittanut, että on tärkeää saada asia vihdoin myös lakiin.

Palveluiden yhdenvertaisessa toteutumisessa on havaittu myös alueellisia eroja. Tämän takia hallitus haluaa selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja saantiedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa kehittää ikäihmisten asumisen monimuotoisuutta.

Salonen painottaa, että jokaiselle iäkkäälle pitää järjestää juuri sellainen palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen yksilöllisesti arvioitua palvelutarvettaan.

– On muistettava, että koti ei ole paras paikka kaikille. Ikäihmisen on saatava jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, jos hän niitä tarvitsee.

Salosesta näyttää myös siltä, että Suomesta puuttuu ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisen asumisen muotoja, jotka sijoittuvat kodin ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon.

– Tämä voi olla ratkaisu niille ikäihmisille, jotka kokevat esimerkiksi turvattomuutta ja yksinäisyyttä kotonaan, mutta eivät kuntonsa puolesta tarvitse ympärivuorokautista hoivaa.