– Energian ja polttoaineiden hinnat ovat olleet lähes ennätyskorkealla, mikä on koetellut erityisesti pieniä ja keskisuuria kuljetusyrityksiä. Samalla väyliemme korjausvelka hallituksen mittavista ponnisteluista huolimatta näyttäisi tänä vuonna kasvavan jälleen, hän summasi.

– Kokemamme ongelmat ovat pitkälti yleiseurooppalaisia. Juuri, kun olimme vähitellen pääsemässä eroon koronapandemian varjosta ja taloutemme oli lähtenyt hyvään kasvuun, Eurooppaan syttyi sota. Venäjä hyökkäsi häikäilemättömästi Ukrainaan ja muutti näin täysin eurooppalaisen turvallisuusympäristön sekä tulevaisuudennäkymät.

Kymäläinen totesi, että vaikka öljyn maailmanmarkkinahintaan ei voi vaikuttaa, on erinomaista, että hallitus on havainnut kuljetusalan hädän ja ryhtynyt nopeasti toimeen.

Kymäläinen korosti, että kuljetusala on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeinen. Ilman sitä tuotteita ei saada tuotantoketjussa eteenpäin ja kuluttajien saataville.

Kymäläinen nosti puheessaan esiin myös tänä keväänä käydyn keskustelun tieverkon kunnosta. Talvi oli tiestölle erityisen kuluttava vaihtelevien sääolojen aiheuttaessa merkittäviä päällystevaurioita.

– Päällysteiden korjaamista on tämän kesän osalta vasta hiljattain päästy aloittamaan, kun sääolot ovat olleet tarpeeksi kuivat.

Teiden kunnossapitoa haittaa tällä hetkellä lisäksi Ukrainan sodasta johtuva kustannustason nousu. Etenkin bitumin hinnan arvioidaan nousseen jopa 30 prosenttia viime vuodesta.

– Sanna Marinin (sd.) hallitus on ansiokkaasti panostanut korjausvelan vähentämiseen ja väylien kunnossapitoon ja kehittämiseen. Tällä kaudella on toteutettu perusväylänpidon vuosittaisen rahoitustason nosto 300 miljoonalla eurolla, ja keskeneräisiä kehittämishankkeita on parhaillaan käynnissä yli kahden miljardin euron edestä. Hankkeita on käynnistetty etupainotteisesti.

Kymäläinen muistutti, että lisäksi vuosi sitten valmistui parlamentaarisessa yhteistyössä Suomen ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka luo suuntaviivat pitkäjänteiselle liikennejärjestelmän kehittämiselle ja muun muassa korjausvelan vähentämiselle tulevina vuosina.

– Kehysleikkauksista huolimatta etenkään perusväylänpidon rahoituksesta emme halua tinkiä. Kunnioitamme parlamentaarista tahtotilaa korjausvelan vähentämisestä.

Kustannustason noususta johtuen samalla rahalla valitettavasti kuitenkin saadaan toteutettua aiempaa vähemmän, Kymäläinen sanoi.

– Väyläviraston arvion mukaan tänä vuonna uutta päällystettä saadaan vain noin 2300 kilometrin matkalle, vaikka korjausvelan kasvun estämiseksi tarvittaisiin noin 4000 kilometrin päällystysohjelma vuosittain.

– Selvää onkin, että vaikka perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen on investoitu huomattavasti enemmän kuin viime kaudella, meidän tulee jatkossa tehdä yhä enemmän, jotta korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä.