Hän muistutti puheessa, että hyvinvoiva nuori ei ajaudu rikolliselle tielle. Hän totesi myös, että on totta, että jengeissä liikkuu paljon myös ulkomaalaistaustaisia nuoria.

– Mutta kaikkia maahanmuuttajanuoria yksioikoisesti leimaamalla ongelma ei vähene tippakaan. Päinvastoin. Tällainen politiikka syrjäyttää entisestään näitä nuoria ja ajaa heidät juuri sinne, mitä haluamme ehkäistä, eli jengien pariin. He kohtaavat useimmin toistuvaa koulukiusaamista sekä syrjivää käyttäytymistä ja asenteita arjessaan, Viljanen sanoi.

Hän muistutti, että viranomaisten näkemyksen mukaan julkisuudessa käytävä keskustelu on usein hyvin mustavalkoista ja ongelmia yksinkertaistavaa sekä vahingollista nuoria kohtaan.

VILJANEN painotti puheessaan, että katujengirikollisuus ja alaikäisten lisääntynyt väkivaltaisuus ovat vakavia ilmiöitä, joiden syihin ja seurauksiin tulee puuttua nopeasti ja päättäväisesti. Hän totesi, että uusia toimintatapoja ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta Suomessa vältytään vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa.

– Suomen kulkeman tien tulee olla yhtä aikaa sekä luja rikollisuuden ydintä kohtaan että lempeä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tänään on syytä keskittyä ratkaisuihin, hän sanoi.

– Me sosialidemokraatit haluamme pitää huolta siitä, että jatkossakin jokainen kaupunginosa on turvallinen paikka asua ja jokaisessa koulussa on turvallista opiskella.

Ryhmäpuheessa Viljanen kiteytti sosialidemokraattien haluavan, että jokainen nuori näkee tulevaisuutensa toiveikkaana ja että väkivaltarikoksista on riittävät ja nopeat seuraukset.

– Emme ajattele, että nuorten ajautumista rikollisuuden polulle voitaisiin ehkäistä pelkillä rangaistuksilla ja passittamalla nuoret vankilaan. Mutta emme myöskään näe, että pelkät pehmeät keinot pystyisivät lähettämään sen viestin, ettei rikolliselle tielle kannata lähteä.

Pehmeillä keinoilla pyritään ehkäisemään nuorten ajautumista jengeihin, mutta niiden lisäksi Viljasen mukaan tarvitaan viranomaisille tehokkaampia työkaluja rikollisjengien hajottamiseen.

– Kovat toimet kohdistetaan jengirikollisuuden ytimeen, aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen, hän sanoi.

JENGIRIKOLLISUUDEN lopettamisessa avainasia on kuitenkin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy laaja-alaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä, Heidi Viljanen muistutti.

– Nuorten rikollisuutta ennaltaehkäisevää moniammatillista ankkuritoimintaa ja poliisin ennalta estävää työtä on tehty jo pitkään ympäri Suomea, varsin hyvin tuloksin. Pelkästään Helsingissä toiminnan piirissä olleista ensikertalaisista nuorista 73 prosenttia ei uusi rikoksia. Helsingissä on kokeiltu myös mallia, jossa nuorisotyöntekijöitä työskentelee kouluilla nuorten tukena. Näitä hyväksi koettuja malleja pitää vahvistaa, hän sanoi.

Myös sosiaalityön, lastensuojelun, nuorisotyön ja koulujen resursseista on SDP:n eduskuntaryhmän mukaan huolehdittava. Erityisen tärkeää on saattaa pikaisesti alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalvelut kuntoon, Viljanen summasi.

Viljasen mukaan viranomaisten välistä yhteistyötä pitää vahvistaa ja puuttua eri rekistereiden aiheuttamiin tietojenvaihtoon liittyviin ongelmiin.

Viljanen nosti puheessaan keinovalikoimasta esiin myös sen, että jengirikollisuuden syihin puuttumiseksi pitää myös maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä pystyä ehkäisemään tehokkaammin. Viljasen mukaan pitää tehdä myös parempaa ja velvoittavampaa kotoutumistyötä perheiden kanssa. Suomen kielen oppimisella on keskeinen rooli kiinnittymisellä suomalaisen yhteiskuntaan, hän totesi.

– Rikollisjengit kukoistavat sellaisessa ympäristössä, jossa eriarvoistuminen kasvaa, asuinalueet eriytyvät ja jossa viestimme lapsille ja nuorille on, ettei heillä ole sijaa yhteiskunnassa.

RYHMÄPUHEEN päätteeksi Heidi Viljanen korosti, että yhteiskunnan on tärkeää kyetä näyttämään olevansa vahvempi kuin yksikään rikollinen.

– Jos yhteiskunta näyttää heikolta tai keinottomalta rikollisten edessä, se on omiaan nostamaan rikollisten statusta ja lisää jengien vetovoimaa nuorten keskuudessa, Viljanen sanoi.

Viljanen summasi, että SDP haluaa pitää huolta siitä, että jokaiselle lapselle annetaan varhaiskasvatuksesta lähtien hyvät eväät elämään.

– Haluamme kehittää alueita tasapainoisesti ja puuttua syrjäytymiskehitykseen nopeasti ja tehokkaasti. Haluamme, että jokaisella nuorella on tulevaisuudentoivoa. Mitä enemmän toivottomuutta, sitä enemmän turvattomuutta. Mitä enemmän toivoa, sitä enemmän turvallisuutta.