– Tällaisessa tilanteessa velallisen mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja olla sen tuottava jäsen kaventuvat huomattavasti. Ulosoton tulisi auttaa ihmisiä takaisin jaloilleen, ei syventää heidän velkakierrettään, Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän puheenjohtajana toimiva Werning sanoo tiedotteessa.

Ryhmä tapasi tiistaina Takuusäätiön, Kuluttajaliiton ja Solidate oy:n edustajia keskustellakseen ulosoton toimivuudesta ja velallisten tilanteen parantamisesta. Suomessa on ryhmän mukaan kova tarve inhimillisemmälle järjestelmälle, jonka tavoitteena olisi ihmisten auttaminen ja saaminen ulos taloudellisista umpikujista, ei heidän rankaisemisensa.

Werningin mukaan velallisten maksukykyä tulisi arvioida vuosittain, jotta voidaan realistisesti tarkastella heidän mahdollisuuksiaan maksaa velkansa pois. Jos maksukykyä ei ole, tilanteeseen pitäisi puuttua velkajärjestelyin, ei pitkittämällä ulosottoa. Hän muistuttaa, että nykyjärjestelmä, jossa ulosottomiehet saavat osan palkkiostaan provisiona, voi pahimmillaan myös pitkittää velallisten ahdinkoa.

– Monet velalliset eivät pysty selviytymään veloistaan, jotka koostuvat useista pienistä, mutta kalliiksi käyvistä lainoista. Korkeat kulut ja korot tekevät velan maksamisesta mahdotonta.

WERNINGIN mukaan lainamäärille tulisi säätää kattorajat euroille ja laina-ajalle, kuten esimerkiksi Norjassa on tehty. Näin velalliset eivät ajatuisi ylitsepääsemättömään tilanteeseen velkojen kanssa.

– Velallisen lopullinen maksama summa ei saa ylittää alkuperäistä velkaa moninkertaisesti. Esimerkiksi nykytilanteessa 30 000 euron lainan takaisinmaksun hintalapuksi muodostuu jopa 150 000 euroa, Werning korostaa.

Ihmisten taloutta rasittavat kohonneet elinkustannukset, kuten ruoan ja polttoaineen hinnat. Velkaantumisen taustalla on Werningin mukaan taloudellisen pelivaran kaventuminen. Hän nostaa esiin Kuluttajaliiton selvityksen, jonka mukaan monella suomalaisella on puskurivaraa vain noin sata euroa. Tämä jättää heidät haavoittuvaan asemaan ja altistaa velkaongelmille elämän kriisitilanteissa.

– Velkaongelmat eivät ole vain yksilön, vaan myös yhteiskunnan haaste. Meidän on muutettava järjestelmää niin, että velkaongelmista on aidosti mahdollista päästä irti, jotta ihmiset voivat jälleen osallistua yhteiskunnan toimintaan täysivaltaisesti. Velkojen takaisinmaksun on oltava kohtuullista ja järjestelmän keskipisteen tulee olla ihmisten auttaminen eikä rankaiseminen.