Ehdolla puheenjohtajan tehtävään ovat Ville Skinnari ja Piia Elo. Kysyimme ehdokkailta, miten he haluaisivat kehittää puoluevaltuuston toimintaa.

Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Esimerkiksi viime hallituskaudella sen päätettäväksi tuli, ketä puolue esittää Antti Rinteen seuraajaksi pääministerinä tämän erottua tehtävästä. Kuluneella kaudella puoluevaltuuston puheenjohtajana on toiminut Sirpa Paatero.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaat ovat kuluneen kesän mittaan kiertäneet Suomea kampanjoimassa. Joissain paikoissa ollaan oltu yhdessä, osassa käytiin erikseen, toisissa piipahdettiin virtuaalisesti. Molemmat raportoivat, että mukavaa ja antoisaa on ollut.

– On ollut todella hienoa todeta ympäri Suomea, että tukea on ollut. On ollut hienoa, että on nähty puoluevaltuuston ja -valtuutettujen rooli merkittäväksi ja puoluevaltuuston toimintaa halutaan kehittää ja uudistaa. Puoluevaltuutetuilta on tullut palautetta, että roolia halutaan nostaa, Ville Skinnari kertoo.

Puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaat vastasivat Demokraatin haastattelussa samoihin viiteen kysymykseen.

Miksi tavoittelet puoluevaltuuston puheenjohtajuutta?

– Minulla on takana kuusi vuotta varapuheenjohtajana ja yhdeksän vuotta puoluehallituksessa. Kevät oli tietysti pohdinnan paikka. Sanna Marin ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta ja koin, että uusi puheenjohtaja tarvitsee tukea ja samalla myös näkemyksellisyyttä ja kokemusta tässä vaikeassa tilanteessa, jossa olemme kotimaassa ja kansainvälisesti. Siksi olen ehdolla puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, Ville Skinnari vastaa.

– Olen kuulunut puolueeseen 20 vuotta ja tehnyt täällä kentän tasolla kaikennäköisiä tehtäviä sekä järjestön parissa että kunnallisena, maakunnallisena ja alueellisena luottamushenkilönä. Koen, että tällä kokemuksillani pystyisin luotsaamaan sitä kentän ääntä, mikä puoluevaltuustosta pitäisi kuulua, Piia Elo kertoo.

Millaisena näet valtuuston roolin tällä hetkellä?

– Kun elettiin pääministerikautta, sillä on varmasti ollut tietty oma roolinsa myös siihen, miten puoluevaltuustoa on kuultu ja pystytty ottamaan huomioon päätöksenteossa. Puoluevaltuusto on ollut aika näkymätön ja kuulumaton, vaikka sen pitäisi tuoda esiin sitä arjen tekemistä ja osaamista, jota kentällä on. Puoluevaltuustolla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia sanoa ja tulla kuulluksi – että sitä kuunneltaisiin. Ettei se olisi vain sääntömääräisten asioiden koputtelua ja poliittisen tilannekatsauksen kuulemista, Piia Elo katsoo.

– Puoluevaltuuston rooli on erittäin merkittävä. Kun olen ollut varapuheenjohtajana ja ministerinä puoluevaltuustossa kuultavana, olen kokenut sen todella innostavaksi ja voimaannuttavaksi. Mutta kyllä on tärkeää nähdä, että puoluevaltuusto voi vielä enemmän ja monipuolisemmin käydä keskustelua ja ottaa kantaa myös poliittisiin asioihin. Sparrata puolueen johtoa ja uskaltaa keskustella vaikeistakin asioista, käydä kriittistäkin keskustelua. Se on ollut aina meidän vahvuutemme ja pitää olla jatkossakin, Ville Skinnari luonnehtii.

Miten mielestäsi puoluevaltuustoa tulisi alkavalla kaudella kehittää? Kerro kolme mielestäsi tärkeintä kehityskohdetta.

– Ensimmäisenä on se, että yksittäisten puoluevaltuutettujen roolia tulee kehittää, korostaa ja edistää. Se täytyy tehdä tietysti yhteistyössä kaikilla tasoilla, Ville Skinnari sanoo.

– Toinen asia, joka liittyy edelliseen, on se, että motivoidaan ja innostetaan ja luodaan sisältöjä myös yhteisesti – annetaan siihen mahdollisuus, hän jatkaa.

– Kolmas asia on se, että meidän pitää katsoa koko ohjelmatyötämme uudella tavalla uuden puoluejohdon ja -sihteerin kanssa. Meillä on nyt ollut 30 työryhmää, se on mielestäni aivan liikaa. Meidän täytyy keskittyä siihen, että se työ, jota me teemme, aidosti jalkautuu, näkyy kentällä – etenkin konkreettisina avauksina poliittisella kentällä. Tämä on iso asia. Meidän täytyy lähteä johtavana oppositiopuolueena siitä, että saamme kotimaisen keskustelun haltuun niin kuin se saatiin viime oppositiokaudella Antti Rinteen johdolla, Skinnari sanoo.

– Puoluevaltuuston pitäisi pystyä käymään keskustelua muutoinkin kuin sääntömääräisissä kokouksissa. Se pitäisi kokea tärkeäksi puolueen kaikilla tasoilla, että puoluevaltuuston kanssa käydään vuoropuhelua – että puoluevaltuuston kokous ei ole kyselytunti, vaan oikeaa vuoropuhelua, Piia Elo sanoo.

– Toinen asia on, että vuoropuhelua voidaan käydä muutoinkin kuin näkemällä livenä. Etäyhteyksiä voidaan käyttää. Siihen ei saa kompastua, että on mahdotonta järjestää puoluevaltuuston kokousta. Vuoropuhelua ja keskustelua voidaan käydä myös epävirallisemmin – on tärkeää, että on mahdollisuus tulla kuulluksi, hän jatkaa.

– Kolmanneksi näkisin, että keskustelua pitäisi käydä myös temaattisesti. Ei pelkästään niin, että kaikki keskustelu on yleispoliittista, vaan että paneudutaan – joko työryhmissä tai koko valtuuston kanssa – tiettyihin temaattisiin kokonaisuuksiin. Silloin päästään syvemmälle siinä, miltä sosialidemokratia näyttää kunnissa, kaupungeissa ja alueilla, joissa sitä sosialidemokratiaa toimeenpannaan päivittäin, Elo sanoo.

Mitkä ovat tulevalla kaudella puoluevaltuuston suurimmat haasteet ja tärkeimmät kysymykset?

– Ensimmäinen iso asia on presidenttiehdokkaan asettaminen ja presidentinvaalit, sitten eurovaalit ja sen jälkeen kunta- ja aluevaalit. Puoluevaltuutetuilla on paljon sellaista kenttäkokemusta, jota todellakin tarvitaan ja jota pitää kuunnella, jotta tiedämme, minkälaisena menemme vaaleihin, Piia Elo sanoo.

– Tärkeää on muotoilla sitä, miltä sosialidemokratia näyttää kunta- ja aluevaaleihin mennessä. Vaikka olemme maan hallitukseen nähden oppositiossa, me emme ole oppositiossa kunnissa ja hyvinvointialueilla, vaan siellä olemme edelleen aktiivisesti tekemässä politiikkaa – olemme mukana esimerkiksi pormestarikoalitioissa – ja sen pitää näkyä. Aika usein tässä politiikan tekemisessä unohtuu, että elämää on muuallakin kuin Arkadianmäellä, hän jatkaa.

– Suomi on nyt syvällä vastakkainasettelussa, syvällä talouskehityksessä – on erittäin kovat ajat tulossa. Puoluevaltuuston tehtävä on juuri näissä isoissa asioissa käydä keskustelua ja tarvittaessa ottaa kantaa. Samoin puoluevaltuutettujen roolia omilla alueillaan SDP:n tavoitteiden toteuttajina tulee tukea ja aitoa vuorovaikutusta vahvistaa. Mutta totta kai niin, että ymmärtää puoluevaltuuston roolin – että se operatiivinen rooli on puoluehallituksella ja puoluejohdolla. On tärkeää, että jokainen ymmärtää roolinsa, jokainen tukee ja täydentää toisiaan. Sillä tämä kansanliike ja Suomi menestyy, Ville Skinnari sanoo.

Millainen on tulevaisuuden SDP, kun puoluekokouksesta lähdetään?

– Koko maailma, Eurooppa ja Suomi ovat isossa myrskyssä, emmekä valitettavasti kaikki ole samoissa veneissä. Suomen pitää tässä tilanteessa pitää kiinni arvoistaan ja pysyä Suomena ja myös SDP:n pitää pysyä SDP:nä, Ville Skinnari aloittaa.

– Se tarkoittaa, että me omalla arvopohjallamme haemme ratkaisuja. Se on tässä tilanteessa, nykyhallituksen ollessa vallassa, erittäin vaikeaa. Meidän pitää rohkeasti tarjota omia vaihtoehtoja ja etenkin tuoda myös uusia ideoita. Niillä saamme suomalaisten kannatuksen ja sitä kautta vahvistamme poliittista kannatustamme koko maassa. Se on demokratiassa tärkeää, että pääsemme takaisin pääministeripuolueeksi, hän jatkaa.

– Näen, että tietyllä tavalla jatkamme samanlaisena – olemme avoimia, pyrimme pitämään kaikki mukana ja viemme reilusti kestävää Suomea eteenpäin, Piia Elo sanoo.

– Näen myös, että sosialidemokraattisessa puolueessa on myös tärkeää pystyä vaikuttamaan yksittäisiin asioihin. Siihen pitää olla mahdollisuus. Kaikki eivät ole yleispoliitikkoja ja halua vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi nuorilla saattaa olla joku yksittäinen itselle tärkeä asia, kuten translaki, jokin ympäristökysymys tai ilmastokriisi. On tärkeää, että he pystyvät toimimaan aktiivisesti puolueessa ja edistää itselle tärkeitä asioita osana tätä liikettä.

Juttua muokattu 2.9. klo 12:58, korjattu puoluevaltuuston puheenjohtajan valintapäivä: se tapahtuu jo lauantaina eikä sunnuntaina.