tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Se oli shokki aikoinaan” – työpaikkakiusaamiselle ”kasvot” antanut Hilkka Ahde jää eläkkeelle toiveikkain mielin

Kuva: Ella Kaverma
Lähes viimeisimmiksi töikseen Hilkka Ahde emännöi ay-väen "saluunaa" Porin Suomi-areenalla.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton yhteyspäällikkö Hilkka Ahde täyttää tänään 60 vuotta ja samoihin aikoihin hän lähtee myös eläkkeelle.

– Tekemisen puutetta ei tule olemaan, mutta se jännittää, miten osaa antaa aikaa itselleni, hän pohtii tulevaa.

Pitkän työuransa aikana Ahde on ehtinyt toimia hyvin monissa eri ammateissa. Kun hän aikoinaan valmistui lastentarhanopettajaksi, puhuttiin, että tulevaisuudessa ihmisellä voi olla seitsemänkin ammattia.

– Nauroin sille silloin, Ahde hymähtää nyt.

Hänen itsensä kohdalla tuo tulevaisuudenkuva on jokseenkin toteutunut. Ennen nykyistä työtään hän on toiminut AKT:n viestintäpäällikkönä ja päätoimittajana, lastentarhanopettajana, päiväkodin johtajana, Kauppalehden levikkiosastolla, Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajana, viihdeyrityksen toimitusjohtajana ja yksityisyrittäjänä.

Yhtenä uravalintana siinsi myöskin liikunnanopettajan ammatti äidin jalanjäljissä. Liikunnallinen Ahde pärjäsi nuoruudessaan loistavasti rytmisessä kilpavoimistelussa.

– Mutta urheilu oli liian rakas harrastus ”pilattavaksi” sillä, että siitä tulisi ammatti, hän huomauttaa.

Ahteen neuvo nuorille on, että haaveista ei kannata luopua.

– Ei tarvitse pysyä samassa paikassa hampaat irvessä 40–50 vuotta, jos siinä ei viihdy.

Mutta maailma on niin toinen kuin Hilkka Ahteen lapsuudessa ja nuoruudessa. Hän on tienannut omat rahansa 12-vuotiaasta lähtien. Häntä huolestuttaa nykynuorten työelämän turvattomuus, kun tarjolla on lähinnä pätkätöitä ja nollatyösopimuksia.

– Jos ei ole vakituista työtä, ei saa edes lainaa. Miten nuori pystyy rakentamaan näillä eväillä elämäänsä, hän huokaisee.

Ahteen mielestä ay-liikkeellä on paljon tehtävää. Viesti pitäisi saada erityisesti nuorille paremmin perille, että painetta pitäisi luoda enemmän yhdessä.

– Moni sanoo, ettei tarvitse ammattiliittoa, kun ei tajua, että mikä taho neuvottelee esimerkiksi työehtosopimukset. Kaikki hyvä ei tule vain lainsäädännön kautta.

Vaikka asiat ja ihmiset riitelevätkin, pitää pystyä keskustelemaan.

Ay-liike ”oma korkeakoulunsa” on näyttänyt Ahteelle myös karummat kasvonsa. Hän tuli innoissaan AKT:n leipiin 14 vuotta sitten.

– Päämääräni on ollut aina olla mukana luomassa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa – idealisti kun olen. Kunpa ihmiset tietäisivät, kuinka paljon liitoissa raadetaan heidän eteensä, hän huomauttaa.

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä, kun Ahde on ollut jo usean vuoden julkisuudessa oikeudenkäyntien takia, jotka koskevat työpaikkakiusaamista.

– Se oli shokki aikoinaan, kun en aiemmin ollut sellaista kohdannut. Sitä ei uskonut todeksi, hän muistelee tapahtumia.

Ahteella on selkeä resepti hyvälle työilmapiirille: luottaminen, kiitoksen antaminen, keskustelu.

– Kannattaa luottaa ihmisten ammattitaitoon, antaa valtuuksia ja vapauksia niin, ettei jokaiseen nippeliasian hoitamiseen tarvitse käydä kysymässä lupaa. Eikä vaadi pomolta kovin paljon, jos joskus jakaa vähän kiitosta. Sen voimalla tehdään entistä enemmän, hän pohtii.

Helposti syntyy hänen mukaansa kenelle tahansa tunne, ”mitä minä täällä oikeastaan teen”, jos kukaan ei huomaa ponnisteluja, vaikka parhaansa yrittää.

– Sen olen oppinut, että vaikka asiat ja ihmiset riitelevätkin, pitää pystyä keskustelemaan.

Hän antaa kiitosta puolisolleen Matti Ahteelle, joka on opettanut, että ”ei pidä jäädä tuleen makaamaan”.

– Katson hyvin toiveikkaana tulevaisuuteen huolimatta Matin sairaudesta. Jaksan uskoa, että selätämme sen, hän toteaa eläkepäivien edellä.

Mielessä kytee ainakin omien kokemusten pistäminen mahdollisesti kansien väliin. Ahde kävi kahta taistelua samaan aikaan niin työkuvioissa kuin äidin hoidon kanssa.

– Sanottiin, ettei äiti tule nousemaan koskaan sängystä. Jos olisin antanut periksi, hän ei nyt eläisi kohtalaisen hyvää elämää kotonaan.

Hän korostaa, että kirjaprojekti on todellakin vasta ajatuksenasteella.

Politiikkaan Hilkka Ahdetta on turha odottaa.

– Itselläni ei ole enää paloa lähteä mukaan, mutta teen mieluusti töitä muiden hyväksi.

Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hilkka ja Matti Ahteen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hilkka Ahde

Helsinkiläisiä ihastuttava ja vihastuttava Ympyrätalo – mikä on meno kaarevien seinien katveessa?

Kuva: Tytti Kauhala

Demokraatti-lehden toimitus vietti viime viikolla Ympyrätalopäivää. Myös D-crew jalkautui arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakavan rakennuksen käytäville sekä lähiympäristöön selvittämään, mikä meno kaarevien seinien katveessa vallitsee.

D-crew päätyi muun muassa hikoilemaan Ympyrätalossa majailevan tilitoimiston taukojumppaan, todistamaan ohikulkijoiden rakkaudentunnustuksia rakennuksen graafisesta kauneudesta sekä uppoutumaan siltasaarelaisten muisteloihin ajasta ennen monitoimitaloa.

Hakaniemen maamerkkinä ja kohtauspaikkana tunnettu Ympyrä herätti kaupunkilaisissa niin iloa, haikeutta kuin vihastusta. Vain yksi asia selvisi varmaksi: kaikilla on oma käsityksensä Ympyrästä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viroon laivalla matkustavien määrä nousi ensi kertaa Ruotsin-liikenteen ohi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Viking Linen katamaraani seisoo laiturissa sadesäässä Kajatanokolla Helsingissä.

Viroon suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärä on ensimmäistä kertaa noussut suuremmaksi kuin Ruotsin-liikenteen, kertoo Liikennevirasto.

Viron-liikenteen osuus Suomen meriliikenteen matkustajien kokonaismäärästä oli tammi-kesäkuussa 48,1 prosenttia, kun Ruotsin-liikenteen osuus jäi 46,1 prosenttiin.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erityisesti kasvoi Viron-liikenne, missä kasvua oli 4,2 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä oli tammi-kesäkuussa 8,65 miljoonaa matkustajaa.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastointihistorian aikana liikennettä oli nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien.

Myös tavarakuljetuksissa mitattiin tammi-kesäkuussa kasvua.

Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 5,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Tuonti kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Viennin kasvu johtui sahatavaran, lannoitteiden, malmin ja rikasteiden kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin kasvu johtui lisääntyneistä raakaöljyn, raakamineraalien ja kappaletavaran kuljetuksista.

Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta kasvoi 22,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Se lisääntyi erityisesti Kokkolan satamassa, jossa rautapellettien transitovienti kasvoi reippaasti.

Kaikkiaan ulkomailta Suomen satamiin saapui kesäkuun loppuun mennessä 15 103 alusta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

USU: Romanien epäluulo viranomaisiin syvää – Ruotsin poliisin laiton rekisteri muutti mielialoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Romaniväestöllä on syvä epäluottamus viranomaisiin, kertoo Uutissuomalainen.

Epäluottamus selvisi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haki osallistujia romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen. Tutkimus herätti romaniväestössä pelkoa muun muassa etnisestä profiloinnista sekä tietojen väärinkäytöstä. Tutkimukseen onkin ollut vaikeaa saada osallistujia epäluulon vuoksi.

THL:n tutkija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan mieliala muuttui epäluuloiseksi sen jälkeen, kun Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista paljastui.

Tutkimustiedon avulla on tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuosina 2017–2018 tehtävään tutkimukseen on tavoitteena saada tuhat romania.

Edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkoholiuudistus sai kansanterveystieteilijän hikeentymään – ”Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin”

Kuva: Jari Soini

Kansanterveystieteilijä Mikko Vienonen oli matkalla illanvieton jälkeen kotiin vuonna 2006. Hän oli lähtenyt liikenteeseen pyörällä, koska tiesi nauttivansa alkoholia. Vienonen joi illan aikana kolme olutta. Sen ei pitänyt olla pitkälle miehelle paljon. Matkakaan ei ollut pitkä.

– En edes kokenut olevani erityisen humalassa.

Jo lähellä kotia hän ajoi yhtäkkiä jalkakäytävän reunukseen ja kaatui. Silmälasit rikkoutuivat, ja hän sai leikkauksen vaatineen kallonmurtuman. Se oli selkeä muistutus. Alkoholin haitat saattavat osua kenelle tahansa.

Vienosen mukaan Suomen turvarajat alkoholiannosten viikkomäärässä ovat liian korkeita. Esimerkiksi Kanada on laskenut niitä.

– Alkoholin systemaattisessa käytössä riippuvuus syntyy hitaammin kuin tupakoinnissa. Suomalaisten tapana on ajatella, ettei alkoholin haitat koske juuri heitä itseään, koska he ovat ”kohtuukäyttäjiä”. Näin ei kuitenkaan ole. Monet suomalaiset hehkuttavat eurooppalaisia juomatapoja, mutta unohtavat samalla niidenkin terveysvaikutukset.

Ongelma on siinä, että alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja.

Suomen alkoholilakiuudistus on asia, joka on saanut Vienosen viime aikoina hikeentymään. Kaupan ja panimoteollisuuden näkemykset ovat ohittaneet asiantuntijoiden lausunnot. Vienonen ei näe mitään järkeä hallituksen esityksessä pidentää Alkon ja ravintoloiden aukioloaikoja, saati saada vahvemmat oluet ja limuviinat kauppoihin.

– Alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja. Kustannuksista vastaa aivan muu taho kuin alkoholilla rikastuvat.

Vienosesta korruptio on myös rakenteellista, ja Suomen raja on jo ylittynyt alkoholilakiuudistuksessa korruption puolelle. Jos päätöksiä tehtäisiin vahingossa tai tiedon puuttuessa, sen Vienonen ymmärtäisi. Nyt näin ei ole. Hallitus korostaa valinnanvapautta, vaikka alkoholin kohdalla se ei keskushermostoon vaikuttavana ja riippuvuutta aiheuttavana toimi.

– Jos jokaisessa kaupassa ja kioskissa on tavallista vahvempi vaihtoehto, kuluttaja valitsee sen. Uudistuksessa ei ole vastuita ja se on mun mielestä pelottavaa. Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin.

Lue koko Mikko Vienosen haastattelu torstain 17.elokuuta Demokraatista ja katso video.

Uudistusmielinen Laajasalo: ”Uskon, että Jumala loi maailman”

Kuva: lehtikuva/linda manner

Helsingin seuraavaksi piispaksi valittiin keskiviikkona Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa, kun nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle. Kun Askola lopettaa tehtävässään, Suomen kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä.

Laajasaloa, 43, on luonnehdittu liberaaliksi papiksi. Hänen mielestään kirkon ei tarvitse keksiä olemassaolonsa oikeutusta uudelleen. Hän kuitenkin pitää kiinnostuksen häviämistä ja monien seurakuntien jäsenmäärän vähenemistä suurena haasteena.

– Jokaisessa kirkon pöydässä mietitään vastausta siihen. Jos siihen olisi helppo patenttiratkaisu, se olisi jo keksitty, Laajasalo sanoi.

– Pääkysymys on, miten kirkko voi olla ihmisille merkityksellinen.

Laajasalo toivoo, että kirkon toimintaan, esimerkiksi diakoniatoimintaan ja kuoroihin, saataisiin myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä käy jumalanpalveluksissa.

Aluksi kuuntelua

Laajasalo tuli valituksi piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sai 795 ääntä, kun Jaana Hallamaa sai 388 ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

– Tämä on hyvin liikuttava ja hämmentävä hetki, Laajasalo sanoi valintansa jälkeen.
Hän kertoo haluavansa lähteä tehtäväänsä nöyränä.

– Jumala loi ihmiselle kaksi korvaa ja yhden suun. Toivon, että voin kuunnella ja kuulla, ja vasta sitten lähteä tekemään omia linjauksia.

Laajasalo kannattaa kirkon yhtenäisyyttä ja sisäistä ymmärrystä. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen suhteen hän haluaa jatkaa edeltäjänsä linjalla eli kannattaa yhteisen päätöksen tekemistä kirkolliskokouksessa.
Viime aikoina Suomessa on puhuttanut kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä.

– On paljon sellaisia, jotka ovat kääntyneet kristityiksi ja ovat aidosti vaarallisessa tilanteessa kotimaassaan. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että lähdettäisiin arvioimaan jonkun uskon tasoa.

Usko ja tiede eivät ristiriidassa

Laajasalolle Raamattu on Jumalan sanaa, annettu ilmoitus.
– Kun luetaan sitä, täytyy muistaa että välissä on 2 000–3 000 vuotta kulttuurihistoriaa, kielitiedettä ja tulkintoja. Raamattua täytyy tutkistella, Laajasalo sanoi.

Hän uskoo, että Jumala on luonut maailman.

– Se ei ole ristiriidassa biologian, fysiikan tai kemian tutkimuksen kanssa. Tämä on tärkeä näkökulma. Ei ole mitään syytä asettaa vastakkain uskoa ja tiedettä.

Laajasalolle Jumala merkitsee kolmiyhteistä Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

– Kun ihminen kuolee, kuoleman voittaja Jeesus johtaa meidät taivaaseen. Sitä ei järki ymmärrä. Se on viime kädessä se syy, miksi kirkko on pystyssä. Että kuolema ei ole piste, vaan pilkku.

Anssi Rulamo, Heta Hassinen, STT