Kotimaa

”Se oli shokki aikoinaan” – työpaikkakiusaamiselle ”kasvot” antanut Hilkka Ahde jää eläkkeelle toiveikkain mielin

Ella Kaverma
Lähes viimeisimmiksi töikseen Hilkka Ahde emännöi ay-väen "saluunaa" Porin Suomi-areenalla.
Ella Kaverma
Lähes viimeisimmiksi töikseen Hilkka Ahde emännöi ay-väen "saluunaa" Porin Suomi-areenalla.
Ella Kaverma
Lähes viimeisimmiksi töikseen Hilkka Ahde emännöi ay-väen "saluunaa" Porin Suomi-areenalla.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton yhteyspäällikkö Hilkka Ahde täyttää tänään 60 vuotta ja samoihin aikoihin hän lähtee myös eläkkeelle.

– Tekemisen puutetta ei tule olemaan, mutta se jännittää, miten osaa antaa aikaa itselleni, hän pohtii tulevaa.

Pitkän työuransa aikana Ahde on ehtinyt toimia hyvin monissa eri ammateissa. Kun hän aikoinaan valmistui lastentarhanopettajaksi, puhuttiin, että tulevaisuudessa ihmisellä voi olla seitsemänkin ammattia.

– Nauroin sille silloin, Ahde hymähtää nyt.

Hänen itsensä kohdalla tuo tulevaisuudenkuva on jokseenkin toteutunut. Ennen nykyistä työtään hän on toiminut AKT:n viestintäpäällikkönä ja päätoimittajana, lastentarhanopettajana, päiväkodin johtajana, Kauppalehden levikkiosastolla, Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajana, viihdeyrityksen toimitusjohtajana ja yksityisyrittäjänä.

Yhtenä uravalintana siinsi myöskin liikunnanopettajan ammatti äidin jalanjäljissä. Liikunnallinen Ahde pärjäsi nuoruudessaan loistavasti rytmisessä kilpavoimistelussa.

– Mutta urheilu oli liian rakas harrastus ”pilattavaksi” sillä, että siitä tulisi ammatti, hän huomauttaa.

Ahteen neuvo nuorille on, että haaveista ei kannata luopua.

– Ei tarvitse pysyä samassa paikassa hampaat irvessä 40–50 vuotta, jos siinä ei viihdy.

Mutta maailma on niin toinen kuin Hilkka Ahteen lapsuudessa ja nuoruudessa. Hän on tienannut omat rahansa 12-vuotiaasta lähtien. Häntä huolestuttaa nykynuorten työelämän turvattomuus, kun tarjolla on lähinnä pätkätöitä ja nollatyösopimuksia.

– Jos ei ole vakituista työtä, ei saa edes lainaa. Miten nuori pystyy rakentamaan näillä eväillä elämäänsä, hän huokaisee.

Ahteen mielestä ay-liikkeellä on paljon tehtävää. Viesti pitäisi saada erityisesti nuorille paremmin perille, että painetta pitäisi luoda enemmän yhdessä.

– Moni sanoo, ettei tarvitse ammattiliittoa, kun ei tajua, että mikä taho neuvottelee esimerkiksi työehtosopimukset. Kaikki hyvä ei tule vain lainsäädännön kautta.

Vaikka asiat ja ihmiset riitelevätkin, pitää pystyä keskustelemaan.

Ay-liike ”oma korkeakoulunsa” on näyttänyt Ahteelle myös karummat kasvonsa. Hän tuli innoissaan AKT:n leipiin 14 vuotta sitten.

– Päämääräni on ollut aina olla mukana luomassa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa – idealisti kun olen. Kunpa ihmiset tietäisivät, kuinka paljon liitoissa raadetaan heidän eteensä, hän huomauttaa.

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä, kun Ahde on ollut jo usean vuoden julkisuudessa oikeudenkäyntien takia, jotka koskevat työpaikkakiusaamista.

– Se oli shokki aikoinaan, kun en aiemmin ollut sellaista kohdannut. Sitä ei uskonut todeksi, hän muistelee tapahtumia.

Ahteella on selkeä resepti hyvälle työilmapiirille: luottaminen, kiitoksen antaminen, keskustelu.

– Kannattaa luottaa ihmisten ammattitaitoon, antaa valtuuksia ja vapauksia niin, ettei jokaiseen nippeliasian hoitamiseen tarvitse käydä kysymässä lupaa. Eikä vaadi pomolta kovin paljon, jos joskus jakaa vähän kiitosta. Sen voimalla tehdään entistä enemmän, hän pohtii.

Helposti syntyy hänen mukaansa kenelle tahansa tunne, ”mitä minä täällä oikeastaan teen”, jos kukaan ei huomaa ponnisteluja, vaikka parhaansa yrittää.

– Sen olen oppinut, että vaikka asiat ja ihmiset riitelevätkin, pitää pystyä keskustelemaan.

Hän antaa kiitosta puolisolleen Matti Ahteelle, joka on opettanut, että ”ei pidä jäädä tuleen makaamaan”.

– Katson hyvin toiveikkaana tulevaisuuteen huolimatta Matin sairaudesta. Jaksan uskoa, että selätämme sen, hän toteaa eläkepäivien edellä.

Mielessä kytee ainakin omien kokemusten pistäminen mahdollisesti kansien väliin. Ahde kävi kahta taistelua samaan aikaan niin työkuvioissa kuin äidin hoidon kanssa.

– Sanottiin, ettei äiti tule nousemaan koskaan sängystä. Jos olisin antanut periksi, hän ei nyt eläisi kohtalaisen hyvää elämää kotonaan.

Hän korostaa, että kirjaprojekti on todellakin vasta ajatuksenasteella.

Politiikkaan Hilkka Ahdetta on turha odottaa.

– Itselläni ei ole enää paloa lähteä mukaan, mutta teen mieluusti töitä muiden hyväksi.

Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hilkka ja Matti Ahteen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hilkka Ahde

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat