Sananvaihdon aloitti kokoomuksen Ben Zyskowicz, joka äimisteli, kuinka nopeasti valtion korkomenot ovat kasvaneet. Hän viittasi valtiovarainministeriön eiliseen arvioon, että korkomenot kasvavat tänä vuonna edelliseen arvioon verrattuna yli miljardilla eurolla. Zyskowicz tivasi, mihin johtopäätökseen hallitus on tämän takia päätymässä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että korkomenojen kasvun taustalla ovat Euroopan keskuspankin ratkaisut – sen koronnosto inflaation takia. Zyskowicz esitti itse, mihin johtopäätökseen hallituksen olisi pitänyt päätyä: meidän pitää velkaantua vähemmän.

Saarikko muistutti kokoomusta, että puolue hänen käsittääkseen tuki kansalaisten auttamista energiakriisin keskellä.

Salista kuului kysymys, tuliko tämä korkojen nousu yllätyksenä.

– Minun ymmärtääkseni erittäin laajasti jaetaan arvio, että näin nopea koronnousu on tullut monelle taholle hiukan yllätyksenä, Saarikko vastasi.

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN Sari Essayah otti puheeksi 1,7 miljardin lisäbudjettiesityksen, joka hänen mukaansa kertoo, että korkomenot alkavat olla vaaraksi hyvinvointiyhteiskunnalle. Hänen mukaansa miljardin lisämenot korkoihin ovat poissa hyvinvointipalveluista. Essayah muisteli, että hallituskauden alussa monesta hallituspuolueesta kuului arviota, että ”ei sillä julkisella velalla ole niin väliä”. Hän kysyi, onko sillä väliä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi, että totta kai sillä on väliä, millä tolalla julkinen talous on.

– Me kaikki varmasti haluamme nähdä sellaisen Suomen ja Suomen valtion, joka ei velkaannu, joka ei ota syömävelkaa. Uskon, että kaikki hallituskumppanit ovat sitoutuneet vastuulliseen talouspolitiikkaan.

Marin muistutti siitä tosiasiasta, että tällä vaalikaudella eteen on tullut poikkeuksellisia kriisiä, jonka vuoksi on jouduttu ottamaan velkaa.

– Näitä toimia, liittyvät ne sitten pandemiaan, sotaan, energiakriisiin, ja esimerkiksi seuraavaksi kansalaisille tuleviin tukiin sähkölaskujen hoitoon, kaikki puolueet täällä ovat olleet niihin sitoutuneita.

Pääministeri heitti, että kun hallitusta kritisoidaan sen toimista, olisi oikein etsiä ja esittää sitten toisia keinoja.

– Mutta oppositio olisi vastaavalla tavalla ottanut kaikki velkaeurot, jotka me olemme joutuneet käyttämään isojen kriisien hoitamiseen.

KOKOOMUKSEN Sanni Grahn-Laasonen jatkoi kritisoimista ja kyseli, ymmärtääkö hallitus, ettei se voi jatkaa linjalla ”velkaa velan perään”. Saarikko kertoi, että hänen mielestään vastuullinen talouspolitiikka on sellaista, että sitä tehdään ajassa.

– Aivan varmasti tämä hallitus olisi valinnut sellaiset ajat, joissa alkuperäiset suunnitelmat talouden tasapainottamisesta olisivat olleet mahdollisia. Sanon suoraan, on hiukan ikävää luoda sellaista kuvaa, että olisi ollut olemassa joku täysin toinen todellisuus, jossa vain ikään kuin toisenlaiset puolueet olisivat kyenneet tekemään täysin toisenlaisia ratkaisuja.

Hän muistutti, että tämän eduskunnan puolueista jokainen on hyväksynyt sen mittakaavan, joka on jouduttu valitsemaan – joka merkitsee velkaeuroja kriisien takia.

Saarikko pisti viestiä myös keskustelua seuraaville:

– Kun muodostuu käsitys, että Suomella tai kaikilla Euroopan mailla olisi ollut valittavissa toinen tie, ei olisi ollut tai sitten olisimme hylänneet kansalaistemme hyvinvoinnin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kyseli, joutuuko seuraava hallitus joutuu tekemään sopeutuksia ja että ”niistä puhuminen pitäisi aloittaa rehellisesti nyt”.

Saarikon mielestä on selvää, että talous tulee kriisivuosien jälkeen tarvitsemaan sopeutuksia.

MARIN kysäisi itse kokoomukselta, että kun puolueen mielestä velka on huono asia, miksi kokoomus on ottanut velkaa ollessaan hallituksessa.

– Ei tämä ole vain tämän hallituksen asia, edelliset ovat velkaantuneet yhtä lailla.

Hän toisti, että tämä hallitus on joutunut ottamaan velkaa erityisesti sen takia, että Suomi on kohdannut historiallisia kriisejä – ja kokoomus ja muu oppositio on näitä toimenpiteitä tukenut.

– Minun on vaikea nähdä, että samanaikaisesti voidaan kritisoida velkaantumista ja sitten kuitenkin olla valmiita velkaa ottamaan. Tekin olitte kaikki nämä velkaeurot valmiita ottamaan, te vaaditte hallitukselta jopa enemmän yritysten ja kansalaisten tukemista.ja yritysten tukea vaaditte, Marin ihmetteli kokoomuksen puheita.