Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on tehnyt avauksen, että Suomen kannattaisi lähteä ajamaan seuraavaan komissioon puolustuskomissaarin tehtävää ja ylipäänsä puolustusasioille vahvaa asemaa, omaa ministerineuvostoa sekä Euroopan parlamenttiin omaa puolustusasioiden valiokuntaa.

Lindtmanin mukaan Suomen kannattaisi myös tavoitella uutta puolustuskomissaarin tehtävää.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo Demokraatille, että EU:hun tarvitaan ehdottomasti puolustuskomissaari.

Hän muistelee komissaariasian olevan virallisissa tavoiteohjelmissakin.

– Huomasin, että Antti Lindtman on maininnut asiasta ja minusta on pelkästään hyvä, että kansallisen turvallisuuden puolustamisen asioista on Suomessa laaja yhteinen ymmärrys.

HÄKKÄNEN sanoo, ettei ole selkeää vetovastuuta siinä, mitä kahden keskeisen organisaation eli NATOn ja EU:n pitää tehdä uudessa turvallisuustilanteessa.

Häkkänen linjaa, että Naton pitää vastata sotilaallisesta turvallisuudesta ja yhteisestä puolustuksesta. EU:n puolestaan pitää tuottaa laaja-alaisesti puolustusteollisuuden kapasiteettia, teknologista voimaa, siviiliyhteiskuntien ja kriittisen yhteiskunnan suojaamista.

– Tähän pitää saada myös EU:n sisällä johtorakenteet kuntoon. Sen takia puolustuskomissaari on ihan ehdottoman tärkeä. Suomelle myös niin sanottuna etulinjan maana tämän pitää olla yksi meidän kärkiprioriteettimme, että saamme puolustuskomissaarin ja siihen liittyvät hallinnolliset rakenteet myös kuntoon.

Pitäisikö Suomen tavoitella puolustuskomissaarin tehtävää?

– Katsotaan tavoitteet EU-vaalien jälkeen. Meille on tärkeintä, että tämä uusi salkku syntyy ja sitä kautta vahva puolustusunioni, missä on oikeasti sisältöä. Sen jälkeen on tärkeätä saada siihen pätevä henkilö. Mistä maasta se henkilö tulee, on vielä vähän toissijaista.

Häkkänen näkisi puolustuskomissaarin tärkeänä tehtävänä nimenomaan puoluestusteollisuuteen liittyvät asiat

– Turvallisuus kietoutuu laaja-alaisesti yhä vahvemmin teknologiseen ja tieteelliseen voimaan, sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen – hyvin laaja-alaisesti sellaisiin asioihin, joihin Nato ei suoraan pysty vaikuttamaan. Puolustusteollisuus on keskeisin kysymys, mutta on paljon muutakin. Kriittisen infran suojaaminen, sekä artikla 5:n ylä- että alapuolinen maailma ovat molemmat tärkeitä.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) toteaa, että EU:hun tarvitaan puolustuskomissaarin tyyppinen komissaari.

– Mutta se onko tehtävänimike pelkästään puolustuskomissaari, joka viittaa pelkästään sotilaallisiin asioihin, ei välttämättä ole paras tulokulma. Näkisin, että siihen pitäisi kytkeä EU:n teollistaloudellinen kyvykkyys puolustusmateriaalituotannossa. Tämän koordinointi olisi yksi osa-alue.

Toinen asia liittyy Kopran mielestä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen. Sillä varmistetaan kuljetuskykyä Euroopan unionin alueella eli esimerkiksi sillat ja tiet ovat tarvittavassa kunnossa, jos tulee tilanne, että joukkoja pitää keskittää jonnekin.

– Tämäntyyppisen kokonaisuuden haltuunotto, toimintojen koordinointi ja eteenpäin vieminen voisi olla puolustuskomissaarin tai puolustusteollisuuskomissaarin tehtävä. Sinänsä pidän sitä tarpeellisena, Kopra sanoo.

Kopra arvioi, että Suomella olisi tarjota tehtävään erinomaista osaamista ja näkökulmaa.

– Meidän järjestelmä tuottaa sellaista osaamista ja olemme tässä monia EU-maita edellä. Voimme olla siitä ylpeitä ja tämä osaaminen voitaisiin antaa muiden EU-maiden käyttöön. Haaste tällä komissaarilla ei ole se, miten vakavasti ottaa puolustusasiat ja miten hyvin ymmärtää ne, vaan suurin haaste on se, että EU-orkesteri saataisiin soittamaan samaa säveltä.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja, entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoo, ettei puolustuskomissaarin tehtävä voi olla Naton kanssa päällekkäinen toiminto.

Hän jatkaa, että Nato hoitaa kovan puolustuksen mutta puolustusteollisuuden puolella puolustuskomissaarilla olisi EU:ssa melko paljonkin tehtävää. Pitäisi saada vahvempaa ammustuotantoa ja rahoitusta puolustusteollisuuden hankkeisiin.

– Suhtaudun myönteisesti ajatukseen puolustuskomissaarista tai puolustusteollisuuskomissaarista, niitä tehtäviä pitäisi keskittää EU:ssa enemmän, Savola toteaa.

Pitäisikö Suomen ajaa tätä?

– Kyllä Suomen kannattaa olla aktiivinen siinä. Kyllähän meillä on näytöt puolustuksen osalta ja myös investointeja puolustusteollisuuteen on tehty.

Pitäisikö Suomen ajaa tällaiseen perustettavaan tehtävään omaa henkilöä?

– Se taitaa olla aikamoinen ruletti ennen kuin komissaarin tehtävät muotoutuvat, että kuka on missäkin tehtävässä. Miksi ei, jos se kohdalle sattuu. Sitä on ymmärtääkseni aika vaikea etukäteen sanoa, että minkä komissaarin salkun sieltä saa.