EU:n komission sallima julkisen talouden alijäämän taso on 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtiovarainministeriö arvioi kevään ennusteessaan, että Suomen alijäämän taso painuu tänä vuonna 3,5 prosenttiin. Hallitus on pyrkinyt välttämään menettelyä kertomalla säästötoimistaan ja vakuuttamalla tilanteen olevan väliaikainen.

Romania on jo pidempään ollut alijäämämenettelyssä. Uusina maina sinne joutuvat Purran mukaan Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Slovakia ja Puola. Muodolliset päätökset menettelyyn joutumisesta tehdään Purran mukaan myöhemmin heinäkuussa.

– Itse totesin puheenvuorossani, että paitsi että Suomi on tyytyväinen, että komissio toteuttaa lupauksensa ja avaa nämä EDP:t, niin totta kai olemme myös tyytyväisiä siihen, että Suomi ei tällä listalla ole.

PURRA korosti hallitusohjelman sopeutustavoitteiden ja kehysriihessä tehtyjen täydentävien päätösten ja niiden toteuttamisen merkitystä.

– Ja mikäli joku jää vajaaksi eikä päästä tavoitteeseen, sitten löydetään jotakin korvaavaa.

Alijäämämenettely on yksi ja menettelyn käytännön seuraukset jäsenmaassa kokonaan toinen asia. Purran mukaan seitsemän menettelyyn joutuvaa maata saavat suositukset tarvittavista korjaustoimenpiteistä myöhemmin tänä vuonna.

– Näitä sääntöjä on tarkoitus noudattaa mutta niin kuin tiedetään, niin loppujen lopuksi kyse on kansallisista päätöksistä ja siitä miten valmiita maat ovat tekemään toimia, jotka saattavat olla poliittisesti epäsuosittuja.

EU:ssa kaavaillaan tulevalle kaudelle kiristävää finanssipolitiikkaa. Tosin jäsenmailla on asiasta keskenään erilaisia näkemyksiä. Suomesta kiristävä linja saa odotetusti kannatusta.

– Suomen näkökulmasta on oleellista, että kaikki maat sitoutuvat kiristävän finanssipolitiikan toimeenpanoon julkisen talouden vahvistamiseksi. Mutta voiko nyt vähän ääliörealistisesti taas todeta, että uskoo ken näkee.

ECOFIN oli ensimmäinen myrskyisästi EU-puheenjohtajakautensa aloittaneen Unkarin johtamista. Purran mukaan Unkarin painotukset näkyivät kokouksen agendassa.

– Merkille pantavaa, että yksi tärkeimmistä prioriteeteista eli Ukrainan auttaminen ja tukeminen ei näkynyt siellä lainkaan niin paljon kuin me olisimme halunneet. Tätä itsekin korostin puheenvuorossani, että Ukrainan auttamisen ja tukemisen tulee säilyä meidän prioriteeteissa korkealla ja tämä on ehdottomasti asia, jota Ecofinissä pitää jatkossakin käsitellä.

Unkarilla on ollut toistuvasti vaikeuksia sitoutua Ukrainan poliittiseen, taloudelliseen, humanitääriseen ja sotilaalliseen tukemiseen.

Purran mukaan Unkarin pääministeri Viktor Orbánin vierailu Venäjän presidentin Vladimir Putinin luona näkyy siinä, miten puheenjohtajakauteen suhtaudutaan.

– Puheenjohtajamaan tulee yleisesti pidättäytyä kaikista unionin etujen vastaisista toimista. Tämä on hyvin vakavasti täällä otettu.

– Suomi on ilmoittanut, että emme ministeritasolla osallistu epävirallisiin neuvoston kokouksiin heinä- ja elokuussa. Oma neuvostoni Ecofin on seuraavan kerran syyskuussa, ja katsomme miten Unkari toimii ja korjaako se toimintatapaansa näissä asioissa, osallistunko syyskuun Budapestin kokoukseen.

Käytännössä toiminnan korjaaminen liittyy Ukrainan tukemiseen. Unkarin linjan pitäisi Purran mukaan muuttua.

– Tällä hetkellä ei näytä positiiviselta, mutta annamme (Unkarille) tietenkin mahdollisuuden tehostaa toimintaa näiltä osin.