Vaikka Venezuelan poliittinen järjestelmä rakentuu paljolti presidentin vallankäytön ympärille, käyttää parlamentti merkittävää budjettivaltaa sekä nimittää korkeimman oikeuden jäseniä.

Parlamentti on ollut viime vaaleista lähtien ainoana päätöksentekoelimenä Maduron vastaisen oppositiokoalition hallussa.

Parlamentin päätöksenteko on käytännössä ollut halvaantunut vuodesta 2017, kun Maduron kannattajien hallussa oleva korkein oikeus julisti parlamentin päätökset laittomiksi.

Vaaleissa toivotaankin ennen kaikkea poliittista vakautta maahan, jossa on pulaa muun muassa elintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta.

Viideksi vuodeksi valittavan parlamentin edustajien määrää on kasvatettu yli sadalla viime vaaleista. Näin ollen yli 14 000 ehdokasta yli sadasta puolueesta pyrkii yhdelle 277 istuimesta.

Opposition äänekkäät jäsenet, kuten vuonna 2019 väliaikaiseksi presidentiksi julistautunut Juan Guaido, ovat kuitenkin ennalta tuominneet vaalit vilpillisiksi ja esittäneet niiden laaja-alaista boikotointia.

Opposition kritiikki osuu vaalituloksen julistavaan elimeen, jonka jäsenistön on valinnut Maduroa myötäilevä korkein oikeus.

Boikottien ja oppositioblokkien sisäisen hajanaisuuden on povattu siivittävän Maduron edustaman Yhdistyneen sosialistisen puolueen ja sen liittolaispuolueet vaalivoittoon. Äänestystuloksesta kuultaneen vasta maanantaina, sillä äänestyspaikat sulkeutuvat vasta puoliltaöin Suomen aikaa.

Vaalit ovat saaneet kritiikkiä myös EU:lta ja Yhdysvalloilta. EU kieltäytyi lähettämästä vaalitarkkailijoitaan paikalle, sillä kutsu saapua paikalle tuli liian myöhään.

Unionin ulkoministerin Josep Borellin mukaan vaalit uhkaavat kiristää entisestään poliittista umpisolmua, mikä voisi pahentaa Venezuelan humanitaarista kriisiä.

Presidentti Donald Trump puolestaan on sanonut, ettei Yhdysvallat aio tunnustaa Venezuelan vaalitulosta.

STT–Mika-Matti Taskinen