Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi selonteon, jossa kuvataan Suomen sisäistä turvallisuustilannetta ja toimia sen parantamiseksi tällä vuosikymmenellä.

Nykyisin poliiseja on noin 7 400. Selonteon mukaan poliiseja tarvittaisiin noin 8 200, jotta voitaisiin turvata poliisin riittävä läsnäolo ja hälytysvaste kaikkialla Suomessa. Tarkoituksena on myös varmistaa poliisin kyky torjua lievempiä rikoksia sekä panostaa ennalta ehkäisevään työhön entistä enemmän.

Selonteon mukaan selvittämisaste on pysynyt verrattain korkeana vakavimmissa, henkeen ja terveyteen sekä fyysiseen koskemattomuuteen ja lapsiin kohdistuneissa rikoksissa.

Hallitusohjelmassa poliisien määrä on luvattu nostaa 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Hallitus on luvannut lisätä myös syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja, jotta käsittelyajat lyhenisivät kautta linjan.

Selonteon mukaan syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Pandemian aikana ja sen pitkittyessä on havaittu, että riskiryhmien pahoinvointi on vaarassa kasvaa, millä voi olla vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen.

Selonteon mukaan huolta on herättänyt erityisesti lasten ja nuorten selviäminen kriisistä. Selonteon mukaan nuorten itsetuhoiset viestit ja mielenterveysongelmat ovat kriisin aikana lisääntyneet.

Pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten arkeen laajasti, ja viranomaiset havaitsivat jo pandemian alkuvaiheessa hälyttäviä merkkejä lasten ja nuorten tilanteesta. Koronaviruspandemia on alustavien arvioiden mukaan lisännyt perheiden sisäisiä ongelmia ja niihin liittyvää piilorikollisuutta.

Myös nuorten tekemät väkivallanteot ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Selonteon mukaan valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja he syyllistyvät harvoin rikoksiin. Toistuva ja vakava rikollisuus kasaantuu pienelle joukolle, jotka ovat usein myös itse rikoksen uhreja, selonteossa sanotaan.

Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, traumat ja kaltoinkohtelu, kuten perheväkivalta tai kiusaaminen, kohottavat riskiä rikosten tekemiselle ja uhriksi joutumiselle myös aikuisiässä. Vaikka kiusaaminen on kymmenessä vuodessa vähentynyt, edelleen noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori kokee kiusaamista viikoittain.

Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa julkaistiin alkuvuonna. Siinä koulujen kiusaamisen vastaiseen toimintaan halutaan isommaksi osaksi nuorten rikoskierrettä ehkäisevä ankkuritoiminta, jossa poliisi on mukana.

Selonteon mukaan on tärkeää, että poliisille ja nuorille syntyy positiivisia kohtaamisia, jotka vahvistavat nuorten luottamusta poliisiin ja madaltavat kynnystä kääntyä poliisin puoleen tarvittaessa. Ankkuritoiminnan nähdään myös ehkäisevän jengiytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista.