Asia ilmenee tuoreesta selvityksestä. Pahiten hukassa sen mukaan olivat alle 35-vuotiaat ja iäkkäät äänestäjät.

Hämmennys oli osasyy siihen, että tuplavaaleissa hylättiin selvästi normaalia enemmän ääniä, todetaan oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä. Aluevaaleissa hylättyjä ääniä kertyi 82 000 ja kuntavaaleissa 39 000.

Yhdistelmävaalien vaikutuksia tutkivat Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jussi Westinen ja Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion puheenjohtaja, professori Elina Kestilä-Kekkonen.

Osalle äänestäjistä oli kuitenkin jäänyt epäselväksi ketä ehdokasta heidän oli mahdollista äänestää, millä numerolla ja millä lipulla.

Westinen ja Kestilä-Kekkonen ehdottavat, että äänestäjien tulisi saada nykyistä enemmän tietoa äänestämisestä. Äänioikeusilmoitukseen tulisi kirjata lisätietoa kysymysten ja vastausten muodossa. Näin voitaisiin käydä läpi yleisiä äänestämiseen ja äänestämistilanteeseen liittyviä väärinkäsityksiä.

Lisäksi äänestyspaikkoja ja äänestystapahtumaa tulisi kehittää ja kuntien resurssit vaalien järjestämiseksi turvata. Äänestäjien yhdenvertaisuudesta täytyy pitää tarkkaan huolta, jos äänestyspaikkojen määrän vähentäminen jatkuu nykyistä tahtia.

SELVITYKSESSÄ huomautetaan, että tulevaisuuden haaste on ylipäätään saada vaaleihin tarpeeksi vapaaehtoisia vaalivirkailijoita. Riittävä määrä vaalivirkailijoita tarvitaan, jotta heillä on aikaa auttaa äänestäjiä äänestystilaisuudessa.

Raporttia varten haastateltiin yhdeksän eri kunnan sekä Ahvenanmaan maakuntahallinnon vaaliviranomaisia ja oikeusministeriön virkamiehiä.

Kunnista valittiin mukaan Inkoo, Kirkkonummi, Kaustinen, Ilmajoki ja Kontiolahti, joissa aluevaalien äänten hylkäysprosentti oli matala, sekä Kolari, Pudasjärvi, Utajärvi ja Tervola, joissa se oli erityisen korkea.

Jotkin kunnat antoivat selvityksessä kritiikkiä oikeusministeriön suosituksille, että äänestäjille tuli antaa molempien vaalien äänestysliput samanaikaisesti ja että äänestyksessä piti käyttää vain yhtä äänestyskoppia. Osa kunnista toimi ministeriön ohjeistuksen mukaisesti, osa ei.

- Lähinnä vanhemmat ihmiset eivät ymmärtäneet, että mikä tämä koko homma on aluevaaleissa. Osa koki haastavaksi koko lippulappushow’n ennakkoäänestyksessä, kun oli monta lappua ja kuorta ja allekirjoitettavaa. Se on osalle äänestäjistä hirmu jännittävä tilaisuus ja siinä on läsnä herranpelko, kertoi yksi selvitykseen haastateltu vaaliviranomainen.

- Tuntuu, että osa äänestäjistä koki painetta suorittaa äänestäminen nopeasti ja kiireessä eivätkä kokeneet, että saisivat äänestää rauhassa. Ehkä se on suomalaisuuden ydintä miettiä, ettei vain minun takiani pääsisi syntymään jonoa, sanoi toinen vaaliviranomainen.

STT/Nina Törnudd