Selvitykseen sisältyneen kyselyn mukaan naiskansanedustajat kokevat silti miehiä enemmän epäasiallista käytöstä niin eduskunnassa kuin sosiaalisessa mediassakin.

-  Erityistä huolta herättävät edelleen kansanedustajien kokemukset sosiaalisessa mediassa saadusta uhkaavasta palautteesta ja varsinkin nuoriin naisedustajiin kohdistuvasta häirinnästä, puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo tutkimuksen esipuheessa.

Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimusta varten tehtiin kaikille kansanedustajille suunnattu kysely sekä 34 kansanedustajan syvähaastattelut. Kyselyyn saatiin 125 vastausta, ja vastausprosentti oli 62,5. Haastatteluihin valittiin satunnaisotannalla 17 naista ja 17 miestä. Vastaava tutkimus tehtiin aiemmin vuonna 2018.

Vaatteiden tai ulkonäön häiritsevää kommentointia oli kohdannut 31 prosenttia naisista ja 23 prosenttia miehistä.

Nuoremmat kansanedustajat kertoivat muita useammin, että he olivat kohdanneet yksityiselämän valintojen kyseenalaistamista tai ulkonäön kommentointia.

SEKSUAALISTA häirintää kuluneella vaalikaudella kertoi kokeneensa 16,4 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista ja 3,0 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä.

Erityisesti miehet kokivat merkittävästi vähemmän seksuaalista häirintää kuin aiemmassa kyselyssä vuonna 2018. Silloin vastaavat osuudet olivat naisilla 23,1 prosenttia ja miehillä 20,4 prosenttia. Selkeää selittävää tekijää erolle varsinkaan miesten kokemusten kohdalla on vaikea osoittaa, selvityksessä sanotaan.

Kyselyn perusteella kansanedustajat kohtasivat aiempaa enemmän epäasiallista käytöstä sosiaalisessa mediassa.

Loukkaavia kommentteja sosiaalisessa mediassa oli kohdannut lähes jokainen vastaaja. Suoria uhkauksia oli saanut kolme neljästä. Seksuaalissävytteisiä tai sukupuoleen kohdistuvia kommentteja naiset saivat selvästi miehiä enemmän, ja niiden määrä oli myös kasvanut naisten kohdalla merkittävästi.

Erityisesti Twitter keräsi mainintoja alustana, jossa keskustelu kärjistyy helposti. Kansanedustajilta toivottiin kollegiaalisuutta myös sosiaalisessa mediassa, jotta keskustelut eivät kärjistyisi.

KULUNEELLA vaalikaudella naiset pääsivät aiempaa useammin eduskunnan keskeisimmille paikoille, selvityksessä kerrotaan.

Valiokunnista historiallisen suuri määrä eli 59 prosenttia on sukupuolten edustuksen osalta tasapainossa. Lisäksi valiokuntien puheenjohtajista naisia on 56 prosenttia. Kumpikaan osuus ei ole aiemmin ollut yli 40 prosenttia.

Esimerkiksi valiokuntien puheenjohtajien sukupuolijakaumassa on tapahtunut huomattava muutos. Aiemman selvityksen tekoaikaan syksyllä 2018 valiokuntien puheenjohtajista 78 prosenttia oli miehiä, viime vuonna vastaava osuus oli 44 prosenttia.

Eduskunnassa samat valiokunnat ovat perinteisesti olleet vaalikaudesta toiseen mies- tai naisenemmistöisiä. Tämän vuoden alussa miesenemmistöisiä olivat edelleen maa- ja metsätalousvaliokunta sekä puolustusvaliokunta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta puolestaan oli yhä naisenemmistöinen.

-  Puolustusvaliokunta on edelleen hyvin miesvoittoinen, mikä näkyy myös turvallisuuspolitiikkaa koskevissa salikeskusteluissa, Vanhanen toteaa selvityksen esipuheessa.

Selvityksen mukaan naiset kokevat kansanedustajan työssä enemmän paineita ja saavat vähemmän positiivista palautetta ja tukea kuin miehet. Naiset pohtivatkin miehiä useammin kansanedustajan työstä luopumista.

Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksen toteutti Innolink Research eduskunnan tasa-arvoneuvoston tilauksesta.