Rankaisemattomuusperiaatteen mukaan ihmiskaupan uhreja ei pidä rangaista rikoksista, joiden tekemiseen heidät on pakotettu.

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään sen, että ihmiskaupan uhri jätetään syyttämättä ja rankaisematta. Ongelmana on tutkimuksen mukaan kuitenkin se, että ihmiskaupan uhrit tunnistetaan heikosti eikä rikosprosessin aikana kiinnitetä huomiota rikoksen taustalla vaikuttaneeseen hyväksikäyttöön.

Rankaisemattomuusperiaatteella on vahva tuki muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Pakottamisella ei tarkoiteta pelkästään uhriin kohdistettua fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista, vaan kyse on myös uhrin haavoittuvan ja alisteisen aseman hyväksikäytöstä.

Tutkimuksessa suositellaan selvittämään mahdollisen ihmiskaupan uhrin tekemän rikoksen tausta jo poliisin esitutkinnassa sekä ohjeistus rankaisemattomuusperiaatteen soveltamisesta.

Rankaisemattomuusperiaatteesta ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta Suomessa. Asiaa selvitti yhdenvertaisuusvaltutetun toimisto oikeusministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tilaamisen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma.

Tutkimuksessa haastateltiin poliiseja, syyttäjiä, oikeudellisia avustajia, muita rikosprosessin ja ihmiskaupan asiantuntijoita sekä uhreja auttavien tahojen edustajia.