Selvitys tarkastelee ensimmäistä kertaa työperusteista maahanmuuttoa kunta- ja aluetasolla.

Tiedotteen mukaan vuosien 2018-2025 aikana Suomessa tehtiin 92 500 myönteistä ensimmäistä työperusteista oleskelulupapäätöstä tai EU-rekisteröintiä. Vuositasolla määrät vaihtelivat 10 000-18 000 välillä.

Lähes 45 prosenttia kaikesta tästä työperusteisesta maahanmuutosta kohdistui Uudellemaalle, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

– Työperusteisesta maahanmuutosta on toivottu lääkettä Suomen elinvoimaan, osaajapulaan ja väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä sen hyödyt keskittyvät vain harvoille alueille. Meidän on onnistuttava sekä houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia että pitämään heistä kiinni huomattavasti nykyistä paremmin, kommentoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

– Työperusteista maahanmuuttoa vetävät alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa on jo entuudestaan keskimääräistä suurempi vieraskielisten asukkaiden määrä tai alueita, joissa on esimerkiksi suurempia rakennushankkeita ja teollisuutta. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Uusikaupunki, Närpiö ja Rauma, sanoo kansainvälisen rekrytoinnin edistämisen projektipäällikkö Maija Niskavirta.

Niskavirta muistuttaa, että kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi, kotoutuminen ja pitovoima ovat osaltaan kuntien elinvoimakysymyksiä.

KOKO maassa työperusteiset oleskeluluvat painottuvat harvoille toimialoille kuten rakentamiseen, siivoukseen, teollisuuteen ja ohjelmistoalalle.

Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Uudellamaalla korostuu tieto- ja viestintäala, matkailuvetoisissa maakunnissa kuten Lapissa työperusteinen maahanmuutto painottuu tukipalveluihin.

Varsinais-Suomessa oleskelulupia myönnettiin eniten teollisuuden ja alkutuotannon aloilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus työperusteisissa luvissa on selvityksen mukaan suhteellisen pieni.

TYÖPERUSTEISET oleskeluluvat muodostavat tiedotteen mukaan laskutavasta riippuen 20-33 prosenttia kaikesta maahanmuutosta.

Monissa maakunnissa, kuten Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, työperäisen maahanmuuton osuus jäi noin 10 prosenttiin. Joihinkin maakuntiin myönnettiin vain joitakin kymmeniä lupia tai rekisteröintejä vuodessa.

Lapissa puolestaan lähes puolet maakunnan maahanmuutosta oli työperusteista, ja erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa työperusteisten lupien määrä oli korkea suhteessa työpaikkoihin ja muuhun maahanmuuttoon.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin kolmannes maahanmuutosta oli työperusteista.

– Alueiden elinvoiman ja työllisyystilanteen kannalta onkin tärkeää edistää myös muiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistä, Maija Niskavirta sanoo

KUNTALIITON mukaan väestökehitys edellyttää pitkäjänteistä maahanmuutto-, kotoutumis- ja oleskelulupapolitiikkaa.

– Näin voimme houkutella ja pitää kiinni osaajista, joita Suomi, kunnat ja työnantajat tarvitsevat. Esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan väylää tulee kehittää.

– Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Tarvitaan toimia, jotka vahvistavat yhteiskunnan ja työelämän vastaanottavuutta ja myönteistä asenneilmapiiriä, toimitusjohtaja Karhunen muistuttaa.

– Maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Osaajien Suomeen jäämistä on helpotettava ja kuntien mahdollisuuksia onnistua kotouttamisessa kehitettävä. Jos näissä ei onnistuta, työperäisen maahanmuuton hyödyt jäävät jatkossakin heikoiksi.

Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston aineistoon vuosilta 2018-2025. Selvityksessä on tarkasteltu ensimmäistä työperusteista oleskelulupapäätöstä tai EU-rekisteröintiä sekä myönteistä jatkolupaa ja näiden kohdistumista työpaikan sijaintikuntaan.