Tutkimukset osoittavat myös, että hyvinvointivaltion turvaverkot, konsensushakuinen politiikka ja vapaa media sekä kansalaisyhteiskunta luovat edellytyksiä kunnianhimoiselle ympäristöpolitiikalle.

– Tutkimusten viesti on selvä. Demokratia johtaa ympäristön kannalta parempaan politiikkaan kuin muut hallintomuodot. Toisaalta demokratioiden välillä on eroja, eivätkä esimerkiksi vapaat vaalit yksinään takaa hyviä tuloksia. Vahvemman demokratian hyvinvointivaltioita voi pitää kestävän yhteiskunnan prototyyppinä, arvioi raportin kirjoittanut filosofian tohtori Janne M. Korhonen tiedotteessa.

Tutkimuskatsaus kattaa 56 vuosina 1992-2022 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta, jotka tarkastelevat tilastollisin menetelmin demokratian tilan ja ympäristökriisiin vaikuttavien tekijöiden yhteyttä.

– Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että demokraattisemmat maat kykenevät tiukempaan ympäristösääntelyyn ja osallistuvat tiiviimmin kansainväliseen yhteistyöhön ympäristön suojelemiseksi. Tästä näkökulmasta esimerkiksi Yhdysvaltain demokratiakehitys näyttää myös luonnon kannalta huolestuttavalta. Sen vaikutukset voivat ulottua paljon Donald Trumpin presidenttikautta pidemmälle, Korhonen sanoo.

Korhonen työskenteli Kalevi Sorsa -säätiössä oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana maaliskuun loppuun saakka. Korhonen työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.