Järjestöjen mukaan mieltä osoitetaan hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta Helsingin Senaatintorilla.

Palkansaajakeskusjärjestöistä Akava ei ole tapahtumassa mukana.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa Demokraatille, että Akavassa on paljon samanlaisia ajatuksia kuin SAK:ssa ja STTK:ssa ja taustalla tehdään hyvää yhteistyötä.

– Me emme ole ikään kuin vastustamassa kaikkea, vaan meillä on vähän täsmällisempi se, mitä Akava keskusjärjestönä vastustaa. Se on ihan puhtaasti se syy, miksi emme ole tässä mukana.

Löfgren sanoittaa myös, että Akavan agenda on hivenen erilainen. Resurssit on haluttu keskittää juuri tiettyjen hallituksen ajamien muutosten vastustamiseen, vaikka sinällään muistakaan muutoksista ei välttämättä pidettäisi.

Löfgren toteaa, että akavalaiset liitot voivat ilman muuta mennä mukaan myös Senaatintorin mielenilmaukseen, vaikka keskusjärjestötasoisesti Akava ei ole mukana.

Kun helmikuun alussa on tulossa SAK:laisia lakkoja, Löfgren pitää mahdollisena, että akavalaisia liittoja on myös mukana.

LÖFGREN muistuttaa myös, että Akavassa ei olla lainkaan tyytyväisiä tapaan, jolla heidän viestinsä on otettu hallituksessa vastaan.

Akavan hallitus kokoontuu tämän viikon perjantaina.

– Siellä päätetään Akavan koordinoimien toimien ajankohta ja toteuttaminen. Viestimme siitä tammikuun aikana.

Sitä, millaisia toimia Akavalta on luvassa, Löfgren ei vielä lähde avaamaan.

– Ne ovat sellaisia toimia, joilla on tarkoitus saada hallitus ymmärtämään, että tällainen suunta, jossa sokeasti uskotaan siihen, että nyt hallituksen toimet pelastavat tämän maan, pitää saada kääntymään. Me näemmä hyvin paljon kehitettävää hallitusohjelman työreformeissa. Olemme valmiit kehittämistyöhön, kipeisiinkin asioihin, mutta ei tällä tavalla näin yksipuolisesti ja puutteellisten vaikutusarviointien varassa rakennettuihin toimiin.

LÖFGREN toteaa, että akavalaisille tehtiin syksyllä kysely siitä, miten hallituksen toimiin suhtaudutaan.

– Noin 70 prosenttia akavalaisista on sitä mieltä, että jos työllisyysvaikutukset voidaan oikeasti todentaa, ollaan vähintään osittain sitä mieltä, että toimia voidaan toteuttaa, Löfgren sanoo.

Hän kuitenkin näkee, ettei hallitusohjelmaan kirjoitetuissa työlainsäädäntömuutoksissa ole edes yritetty arvioida niiden vaikutuksia.

– Tähän me haluamme vaikuttaa. Pitää ymmärtää, että jos joitain rakenteellisia muutoksia työmarkkinoille tehdään, niiden pitää olla sellaisia, että ne oikeasti vievät työllisyyttä parempaan suuntaan. Kaikkien työmarkkinaosapuolten pitää olla niissä myöskin mukana vaikuttamassa siihen suuntaan.

Haluatteko laajan neuvottelupöydän koolle?

– Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että asiasta neuvotellaan laajasti. Mutta korostan sitä, että sellainen linja, että haetaan jatkuvasti vain ja ainoastaan kilpailukyvyn parantamista palkansaajien joustamisella, ei enää mene läpi Akavassa. Eli viittaan siihen, että mihinkään “kiky 2 -prosessiin” emme lähde.

– Nyt meidän pitää löytää niitä eväitä, joilla saamme nimenomaan osaamisperusteista kasvua tähän yhteiskuntaan. Se on pienen viennistä riippuvaisen kansantalouden ainoa menestysmahdollisuus. Tarvitsemme osaamisintensiivistä kasvua. Siinä, miten sitä synnytetään, on kyllä asiantuntemusta työmarkkinajärjestöillä pöydän molemmin puolin. Sen vuoksi olisi tärkeä käydä näitä asioita yhdessä läpi, löytää parempi vaihtoehto kuin se, jota hallitus on nyt esittämässä.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana laadittiin kiky-sopimus eli kilpailukykysopimus.