Eduskunnan puhemies julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ratkaisi lakkolakien uuden perustuslakivaliokuntakäsittelyn tarpeen muun muassa tutkimalla lehdistä, oliko joku perustuslakiasiantuntija julkisuudessa puuttunut lakkolakien taannehtivuusongelmaan aikaisemman lain aikana aloitetun laillisen työtaistelun osalta.

Kun siihen oli puuttunut vain työoikeuden asiantuntija, edellyttäen asiassa uutta käsittelyä, tämä käsitys ei ollut merkittävä. Uutta käsittelyä ei puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan tarvittu. Olihan hänellä tukena myös eduskunnan lainsäädäntöjohtajan sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan käsitys.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ilmoitti, että valiokuntaa ei enää tarvitse kuulla. Hän vetosi siihen, että pitää olla painavat perusteet asian uudelle käsittelylle! Kynnys on korkealla. Eivätkö painavia perusteita ole ne lukuisat muutokset (selvennykset) ja lisäykset, joita lakkolakeihin tuli perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen? Ei, harkitsi valiokunnan kokoomusta edustava puheenjohtaja.

MUUTOKSIA ja lisäyksiä lakkolakeihin ei siis nyt käsitelty perustuslakivaliokunnassa eikä tehty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Sekä työtuomioistuimella että yleisillä tuomioistuimilla on tällaisessa tilanteessa myöhemmin valta päättää, ovatko lakipykälät ilmeisessä ristiriidassa perustuslain tai ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Esimerkiksi jos poliittinen lakko aloitetaan työehtosopimuskaudella laillisena ennen lain voimaantuloa ja jatketaan tämän jälkeen yli 24 tunnin ajan, toiminnan laillisuus arvioidaan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta avoimena kysymyksenä työtuomioistuimessa.

Kun perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vastaisuuteen vedotaan oikeudenkäynnissä, tuomioistuin näytön ja asiantuntijalausuntojen perusteella arvioi kyseiset “vastaisuudet”. Meillä ei katsota, että tuomioistuin olisi sidottu perustuslakivaliokunnan edes nimenomaiseen kantaan. Se on yksi huomioon otettava seikka.

Lisäksi perustuslakivaliokunta tutkii lakiesitystä säätämisjärjestyksen kannalta. Se esitti pontena yhden kohdan, jota ei nyt edes tarkistettu (yksilöseuraamus), sekä toisaalta tulkinnalliset asiakysymykset, jotka eivät kuitenkaan vaikuta säätämisjärjestykseen ja joita siksi mietintövaliokunta eli tässä tapauksessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta voi täsmentää. Näitä ei enää välttämättä tarvitse viedä perustuslakivaliokuntaan.

Lisäykset hallituksen esityksen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta keskeisiin kohtiin, kuten laillisina alkaneisiin työtaisteluihin puuttuminen voimaantulosäännöksellä, olisi pitänyt käsitellä perustuslakivaliokunnassa, kun tätä ehdotusta ei ollut siinä hallituksen esityksessä, jonka perustuslakivaliokunta käsitteli. Kun nyt ei käsitelty, nämä kysymykset siirtyvät käsittelemättöminä tuomioistuinten harkittaviksi. Ehkä hallitus tätä halusikin?

MYÖS yksilötasoinen seuraamus eli hyvitys työtaistelun jatkamisesta sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut sen laittomuudesta, voidaan tutkia tuomioistuimissa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta. Yksityisten yritysten pysäköintivirhemaksujen osalta korkein oikeus on meillä katsonut, että kun maksuvelvollisuus perustuu pysäköijän yksittäistapaukselliseen pysäköintiehtojen hyväksymiseen, pysäköijä samalla hyväksyy maksuvelvollisuuden.

Lakkolain mukainen hyvitys perustuu lainsäädännöllä tapahtuneeseen työsopimuslain pakottavaan muuttamiseen. Kyse on rikoslainsäädännön mukaisesta sääntelystä, eikä yksittäisen työntekijän sopimustahtoa liity työnantajan oikeuttamiseen periä tämä hyvitys. Tuomioistuimessa voidaan siis tutkia, onko tämä perustuslakivaliokunnan käsittelemättä jättänyt kysymys ilmeisesti ristiriidassa perustuslain kanssa tai ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Kun eduskunta on keskeisin ilmentymä oikeusvaltiolle, tulee väistämättä mieleen kysymys, syyllistyivätkö eduskunnan puhemies ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja oikeudelliseen virheeseen, kun he päättivät perustuslakivaliokuntakäsittelyn tarpeettomuudesta omin päin?

Kirjoittaja: Seppo Koskinen OTT, VTK, Työoikeuden emeritusprofessori