Vehviläinen puhui aiheesta Pohjoismaisten ja Baltian maiden parlamenttien puhemiesten kokouksessa maanantaina, tiedotteessa kerrotaan.

”Edustuksellinen demokratia antaa puitteet poliittiselle päätöksenteolle, mutta tarvitsemme myös osallistavaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista. On tärkeää vahvistaa kansalaisten ja instituutioiden välistä luottamusta. Siksi meidän on säännöllisesti kehitettävä tapoja, joilla kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon”, Vehviläinen sanoi.

Kööpenhaminassa järjestettyyn kokoukseen heikentyneen koronatilanteen vuoksi etäyhteyksin osallistunut Vehviläinen kertoi puhemieskollegoilleen Suomessa kohta kymmenen vuotta käytössä olleesta kansalaisaloitteesta. Aloitteiden suosio on tasaisesti kasvanut.

Paikallishallinnossa osallistavan demokratian perinne on Suomessa pitkä, tiedotteessa kerrataan. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi tekeillä oleviin liikenne- ja muihin rakentamishankkeisiin, kun suunnitelmia on lain mukaan pidettävä julkisesti nähtävillä. Osallistavassa budjetoinnissa kuntalaiset otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.

”Osana parlamentaarista uudistusprosessia pohdimme myös tapoja lähentää kansalaisia ja poliitikkoja toisiinsa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Yksi prosessissa tullut ehdotus on käyttää kirjastoja poliitikkojen ja kansalaisten tapaamisiin, koska meillä on Suomessa laaja kirjastoverkko, ja kirjastoihin on kaikilla vapaa pääsy”, Vehviläinen kertoi.

Puhemiesten kokouksessa keskusteltiin tiedotteen mukaan myös muun muassa ajankohtaisesta koronatilanteesta, hybridiuhista sekä uusista keinoista, joilla parlamentit voivat valvoa hallitusten toimintaa. Esillä oli myös ajankohtainen tilanne Valko-Venäjän rajalla.