– Pidän harmillisena sitä, että kunta-ala ylitti niin sanotun yleisen linjan ja ratkaisussa ei otettu huomioon heijastusvaikutuksia, joita aisan yli potkiminen aiheuttaa julkiselle puolelle, Aarto moitti Paltan työmarkkinatilannetta sekä taloutta luodanneessa tilaisuudessa.

Hän painotti, että Palta on sitoutunut vientivetoiseen työmarkkinamalliin, joka on Aarton mukaan ollut menestystarina.

– Sillä on pidetty huolta Suomen kilpailukyvystä ja siitä, että tavarat ja palvelut menevät kaupaksi – ettei omilla ratkaisuilla hinnoitella itseämme ulos. Viennin päänavaus on määrittänyt myöhemmät ratkaisut ja yleisen linjan määrittelemät ylitykset jäivät pois.

Näin meni hänen mukaansa viimeiselläkin neuvottelukierroksella kesään saakka, kunnes kunta-ala rakensi “korotusautomaatin”. Aarto laskee, että kunta-alan työntekijät saavat jo tänä vuonna palkankorotukset yli yleisen linjan ja seuraavan viiden vuoden palkkaohjelman aikana tulevat hyvinvointialueen työntekijät ansaitsevat runsaat viisi prosenttia enemmän kuin muut.

– “Enemmän kuin muille” -ajattelu on ollut perinteisesti tuhoisaa yleisten mallien kannalta, joilla pyritään hallitsemaan haitallista palkkakilpailua.

Aarto pelkää, mitä on tulossa:

– Jos päänavauksen yli kävellään myöhemmissä sopimuksissa, seuraavan kierroksen päänavauksen tekijöitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Liitot, joiden pitäisi kantaa alkupäässä vastuuta, eivät uskalla enää ottaa riskiä tason ylityksestä – ne joutuvat vähän naurunalaisiksi omiensa silmissä.

AARTO KOMMENTOI myös maanantaina solmittua sopimusta hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n välillä.

– Olen ollut 23 vuotta näissä hommissa, ja tiedotustilaisuus oli ehkä sekavin, mitä olen nähnyt. Siinä tuli kaksi lähes täysin päinvastaista näkemystä ratkaisun sisällöstä.

Paltan toimitusjohtajasta näyttää siltä, että ainoa lisäelementti kesäkuiseen kuntaratkaisuun on 600 euron kertakorvaus, joka maksetaan hyvinvointialueilla lähinnä tehohoidossa työskenteleville. Hänen käsityksensä mukaan muilta osin ratkaisussa sovittiin ainoastaan siitä, miten palkkaharmonisaatioerä ajoitetaan ja kohdennetaan seuraaville vuosille – jonka arvoksi KT on laskenut kuusi prosenttia.

– Sama ratkaisu olisi voitu tehdä jo kauan aikaa sitten ja kaikki hässäkät työtaistelu-uhkineen olisi vältetty. Ne eivät olleet omiaan parantamaan alan mainetta eikä ihmisten käsitystä nykyisen työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta.

Aarto arvioi, että “Superin ja Tehyn keissin” jälkeen työrauhajärjestelmän kokonaisuusuudistus on tullut entistä tärkeämmäksi. Se kuuluu olennaisena Paltan hallitusohjelmatavoitteisiin.

PALTA NEUVOTTELEE noin 150 eri palvelualojen työehtosopimuksista – se on noin puolet Suomessa sovellettavista sopimuksista. Keskeisiä sopimusaloja ovat muun muassa ICT-, rahoitus-, vakuutus-, vartiointi-, rautatie-, ilmailu-, posti-, taloushallinto- ja sisältöalat.

Pääosa Paltankin sopimuksista tehtiin mallilla 1+1 eli toisen vuoden palkankorotuksista neuvottelut ovat pian edessä. Perinteisten päänavaajien, kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden, neuvottelujen takaraja, syyskuun loppu, meni jo. Aarron mukaan keskustelut jatkuvat kuitenkin molemmilla potentiaalisilla päänavaustoimialoilla.

Palta odottaa, että päänavaus toisen vuoden tasosta syntyisi, vaikka “deadline” menikin jo ohi. Aarto haluaa jättää teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvottelijoille työrauhan, eikä näin kommentoi, millainen palkankorotustaso olisi Paltalle mieleinen.

Jotain voi kuitenkin arvella tasosta, kun hän toteaa, että poikkeukselliseen inflaatiopiikkiin hallitus on jo reagoinut jo eri toimenpiteillä, jotka vaikuttavat ostovoimaan. Aarto myös huomauttaa, että viime vuosina suomalaisten ostovoima on kasvanut tasaisesti, vaikka talous on polkenut paikallaan.

– Pitää huomioida myös se, että yritystenkin kustannukset ovat nousseet ja näkymät ovat erittäin sumeat yhä jatkuvan Venäjän hyökkäyssodan takia. Nyt täytyy tehdä ratkaisuja, jotka ovat pidemmällä aikajänteellä kestäviä Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Paltassa on Aarton mukaan varauduttu myös siihen, että sopua ei toisen vuoden palkankorotuksista synny.

– Se tarkoittaisi, että varsin nopeasti siirryttäisiin normaaleihin työehtosopimusneuvotteluihin. Jos mennään täysmittaiselle kierrokselle, ratkaisujen syntyminen venyy ja kierros jatkuisi varmaan kesäkuulle.

PALTA JULKISTI tänään myös tuoreen ennusteensa palvelualoilta. Sen mukaan työllisten määrä yksityisillä palvelualoilla kasvaa ensi vuonna enää 8 000:lla, kun tänä vuonna työllisten kasvun ennakoidaan yltävän 30 000:een.

Työvoiman kysyntä säilyy voimakkaimpana informaatio- ja viestintäpalveluissa. Vapaa-ajan palveluissa, viihteessä ja virkistyksessä pandemian jälkeinen työllisyyden kasvu on jo alkanut hiipua. Liikenteessä ja logistiikassa työllisyyden ei odoteta enää ensi vuonna kasvavan lainkaan.

“Suhdanteen heikkeneminen viilentää työmarkkinoita hetkellisesti, kun työvoiman kysyntä koko talouden tasolla vähenee”, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri arvioi tiedotteessa.

Pykärin mukaan yritysten työvoimapulaa ja rekrytointivaikeuksia ylläpitää väestön ikääntyminen. Työiässä olevien määrä vähenee vuosi vuodelta, ja samalla myös itse työvoima ikääntyy. Yli 60-vuotiaiden osuus työllisistä on kasvanut finanssikriisin jälkeisinä vuosina kahdeksasta kahteentoista prosenttiin.

“Ikääntyneiden osallistuminen työmarkkinoille on hyvä asia. Samalla työvoiman ikääntyminen tarkoittaa korvausrekrytointitarpeiden kasvua ja sitä, että tarjottu työpanos on yhä useammin vain osa-aikaista.”

Suomen työllisyysasteen trendi on kivunnut 73,6 prosenttiin, mutta ei ole vuoden kuluessa enää noussut. Silti avoimien työpaikkojen määrässä on rikottu ennätyksiä, ja yli 40 prosenttia palveluyrityksistä ilmoittaa työvoimapulan yrityksen suurimmaksi kasvun esteeksi. Työllisyyden kasvu on tällä hallituskaudella syntynyt käytännössä kokonaan yksityisissä palveluissa, joissa työllisten määrä on kasvanut yhteensä 74 000:lla vuodesta 2019.

“Seuraavalla hallituskaudella työmarkkinoille kaivataan kipeästi rakenteellisia uudistuksia kuten työnteon kannustimien parantamista ja työhön johtavan maahanmuuton lisäämistä, jotta työllisyys voisi edelleen kasvaa”, Pykäri sanoo.