Liiton tiedotteen mukaan Harry Harkimo (liik.) harrastaa keväällä ja syksyllä verkkokalastusta, kesällä hän uistelen.

– Nuorempana kalastin virvelillä ja verkoilla saaristossa. Vanhemmiten kalastusharrastus on jäänyt onkimisen puolelle mutta joskus haluaisin kokea perhokalastuksen maagisuuden vaikkapa Tenojoella, vastaa kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb.

Mika Aaltolalle, valitsijayhdistyksen ehdokkaalle, kalastus oli nuoruudessa intohimo.

SOSIALIDEMOKRAATTIEN presidenttiehdokas Jutta Urpilaisen kalastusharrastus rajoittuu perheen lasten avustamiseen mato-onginnassa kesämökillä.

– Saan kyllä madon koukkuun ja kalan irti koukusta. Vaikka en siis itse harrasta kalastusta, arvostan suuresti itse kalastettua kotimaista kalaherkkua lautasella. Pidän kalastusta hyvänä harrastuksena, jonka kautta erityisesti lapset ja nuoret voivat oppia luonnon kunnioitusta ja ymmärtämään, mistä ruoka tulee, Urpilainen kertoo Kalatalouden keskusliiton mukaan.

– Meidän vapaa-ajan asuntomme on Mikkelissä puhdasvetisen Puulaveden rannalla. Nuorempana tuli harrastettua virvelin heittoa ja talviaikaan pilkkimistä, mutta laihaksi ovat saaliit jääneet. Onneksi meillä on hyviä ystäviä, jotka pitävät meistä huolta, mökkipöydässä onkin usein Kyyvedestä nuotalla nostettua muikkua ja siikaa. Olen kyllä innokas kalanpaistaja. Tuoreet muikut pyöräytettynä ruisjauho-mausteseokseen ja voissa paistettuna ovat kesän parasta antia uusien perunoiden ja tuoreen tillin kanssa, valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn kertoo.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah asua järven rannalla, joten hänellä on valmiudet kalastamiseen.

– Omistan lisäksi soutuveneen, katiskan, mato-onkia, virvelin ja pilkkivälineet kairoineen päivineen. En kyllä ole ehtinyt kalastamaan muutamaa satunnaista kertaa enempää.

Presidenttiehdokkaista saaristossa viihtyvät Alexander Stubb ja Harry Harkimo sekä järven rannalla asuva Sari Essayah ja Puulavedellä mökkeilevä Olli Rehn omistavat vesialueita. Muut kyselyyn vastanneet presidenttiehdokkaat eivät maininneet omistavansa vesialueita.

PRESIDENTTIEHDOKKAILTA tiedusteltiin kotimaisen kalan tulevaisuudesta ja mitä sen eteen voitaisiin tehdä.

Sari Essayahin mukaan kotimaisen kalan kulutuksen ja saatavuuden eteen on tehtävä töitä.

– Tarvitsemme alan koulutusta nuorille, kaupallistamishankkeita ja uusia kalatuotteita, hän muun muassa sanoi.

Jutta Urpilaisen mukaan kotimaisen kalan saatavuutta ja saavutettavuutta on edistettävä määrätietoisesti, koska suomalaisten lautasilla on koko ajan vähemmän kotimaista kalaa ja ammattimaisten kalastajien määrä vähenee.

– Kotimaisen villikalan ja kestävästi kasvatetun kalan saatavuutta ja käyttöä on lisättävä niin että jokainen suomalainen voisi niistä nauttia. Kotimainen kala on nostettava arvoonsa eettisenä, ekologisena ja terveellisenä ravintona. Kalastusta tulee aina harjoittaa turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat. Uhanalaisia kalakantoja tulee suojella ja vaellusesteitä pitää poistaa.

Mika Aaltola satsaisi usiin tuoteinnovaatioihin.

– Minusta oli hienoa esimerkiksi särkikaloista tehtävät uudet tuotteet, joista olisi tonnikalasäilykkeiden korvaajaksi.

Olli Rehn toteaa myös, että särkikaloja hyödynnetään elintarvikkeina vielä vähän.

– Kalastajan ammatti ei saa kuolla. Suomessa on yli 160 000 järveä. Onhan kansallinen häpeä, että suomalaisten käyttämästä kalasta 80 prosenttia on tuontikalaa. Vesistömme ovat hyvässä kunnossa ja meillä on runsaasti ruokakalaa omissa vesistöissä.

– Kotona ruokapöydässä riittää puhetta kotimaisesta kalasta, ruokalautasillamme on ainoastaan kotimaista kalaa.

Harry Harkimon mielestä kalakanta kärsii hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista ja kulutuksesta ja kannat tulee saada “kestävälle tasolle”. Tutkimuksen perusteella tilanne saattaa olla erilainen.

– Aina kun pystyn, syön suomalaista kalaa. Kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tämä olisi tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta, sanoo Alexander Stubb.

KYSELYSSÄ presidenttiehdokkaita pyydettiin kertomaan myös paras kalajuttu.

Alexander Stubb oli pienenä veljensä kanssa Korppoon saaristossa.

– Kolmisen tuntia oli virveliä heitetty. Ei vaan napannut. Sanoin veljelleni, että lähdetään. Hän sanoi, että yksi heitto vielä. Minä sanoin uudelleen, että nyt lähdetään. Veljeni käski heittämään vielä kerran. Ja sieltähän tuli seitsemän kilon hauki!

– Olen muikkujen ystävä ja savolaisena syön ne tietysti kokonaisena – eiköhän siinä ole muille jo kalajuttua kerrakseen, sanoo Sari Essayah.

Mika Aaltola sanoo, ettei ole omakohtaisia kalajuttuja.

– Mutta kyllä tuo “kahden kilon siika” YouTubesta tekee aina hyvä mielen. Kannattaa katsoa, hän sanoo erääseen legendaariseen YouTube-videoon viitaten.

Olli Rehn palaa vuosikymmenten taakse.

– Perheemme pojat olivat vielä pieniä. Tulimme kesälomalle ja kun mökin ovet saatiin auki, nappasi vanhempi pojista rantasaunan avaimet ja kirmasi rantaan. Hän kävi hakemassa takahuoneen nurkasta virvelin ja alkoi laiturinnokasta heittelemään. Me jäimme purkamaan autoa, kannoimme tavaroita ja ruokakasseja sisään.

Rehn jatkaa, miten rannasta alkoi kuulua aivan järjetön meteli.

– Nuori kalamies huutaa siellä kurkku suorana, että täällä on järjettömän kokoinen hauki. “Tuokaa haavi, tuokaa haavi!” Hiukan naureskellen laskeuduimme rantaan katsomaan, että mikähän mahtaa olla tuo järjettömän suuri hauki. Kun pääsimme laiturille, niin siellähän oli, aivan valtava hauenvonkale, vedettynä aivan rantaviivaan. Edelleen kiinni virvelissä. Me ryntäilimme eri suuntiin, eikä haavia tietenkään löytynyt mistään. Siinä me koko perhe tuijotimme tuota kuningaskalaa, osaamatta tehdä yhtään mitään. Kun tuo hauki oli aikansa meidän toilailuja seurannut, se ravisti hiukan päätään. Viehe irtosi sen suupielestä ja arvokkaan hitaasti se käännähti ja ui Puulan syvyyksiin.

Rehn kertoo, että tämän jälkeen alkoi valtava mekkala ja arvuuttelu, paljonko hauella oli painoa. Puhuttiin viidestä, kahdeksasta ja kymmenestä kilosta.

– Voitte vaan arvata mihin mittaan tuo hauki on kasvanut tähän päivään mennessä? Rehn sanoo.

JUTTA Urpilainen toteaa, että rehellisyys on hänelle tärkeä arvo myös kalajuttujen suhteen.

– Joten kerron niin kuin asia meni: Olimme perheen kanssa kesällä Lapissa. Ystävämme opastivat lapsiamme uistelemaan joen rannalla. Emme saaneet yhtään kalaa, mutta menetimme kaksi uistinta.

Harry Harkimo kertoo ostaneensa ensimmäistä kertaa verkon itselleen ja laittaneensa sen Sipoossa kaislikosta merelle päin keskellä kesää.

– Koska se oli ensimmäinen kerta, kävin vielä parin tunnin päästä katsomassa verkkoa ja sieltä löytyi 9 kilon lohi. Ja tämä ei ole kalajuttu.

Presidenttiehdokkaista Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.) ja Pekka Haavisto (valitsijayhdistys) eivät vastanneet Kalatalouden keskusliiton kysymyksiin.