Politiikka

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat