Suomen mielenkiinto kohdistui etenkin Pohjanlahden silakkaan, joka on Suomen kalastuselinkeinolle tärkeä. Komissio esitti kalastuskiintiöön runsaan 60 prosentin leikkausta ensi vuodelle kuluvaan vuoteen nähden. Syy tähän on kannan alhainen määrä.

Sovittu leikkaus on kuitenkin komission esittämää pienempi. Neuvottelut asiasta alkoivat maanantaina Luxemburgissa ja venyivät tiistain puolelle. Jäsenmaista ainoastaan Ruotsi tuki komission esitystä, kun taas esimerkiksi Suomi ja joukko muita vastusti asiaa.

Ruotsi myös vastusti esitettyä kompromissiratkaisua, sillä se olisi halunnut komission runsaan 60 prosentin leikkauksen toteutuvan sellaisenaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvaili tiedotteessa ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi neuvottelutilanteen huomioiden.

-  Onnistuimme saavuttamaan Suomen tavoitteiden kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun erittäin vaikeassa neuvottelutilanteessa. Tällä kokonaisratkaisulla kalastuksen arvoketjut säilyvät toimintakykyisinä ja kalastus on kestävää, hän sanoi.

Itämeren pääaltaan silakkakiintiö suurenee 15 prosentilla ja kilohailikiintiö 45 prosentilla. Suomen silakan ja kilohailin kalastusmahdollisuudet suurenevat ministeriön mukaan yhteensä 10 prosentilla.

Lohen kohdennettua kaupallista kalastusta voidaan jatkaa kaikilla Suomen merialueilla, mutta Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö pienenee 27 prosentilla eli ministeriön mukaan ennätyksellisen pieneksi.

Uutista täydennetty klo 17.01 kauttaaltaan ja korjattu virheellinen tieto kalastuskiintiön leikkauksen suuruudesta. Se on 60 prosenttia, ei 40, kuten jutussa aiemmin luki.