Turva – Hymy

Sinisen tulevaisuuden Elo PS:stä: ”Menossa ikuiseksi oppositiopuolueeksi”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Sininen tulevaisuus esitteli tänään periaateohjelmansa ja aatettaan eduskunnassa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo luonnehti tulevan, yhä kannatuskortteja keräävän, puolueen olevan keskustalainen ilman keskustapuoluetta.

Termi äärikeskustalaisuuskin tilaisuudessa kuultiin.

Demokraatti pyysi Eloa luonnehtimaan Sinisen tulevaisuuden ohjelman pohjalta suhdetta seuraaviin sanoihin ja asioihin. Näin Elo vastasi:

Sosialidemokratia

– Hyvin alkoi, huonosti jatkuu.

Vasemmisto-oikeisto

– Vanhentunut lokerointi.

Timo Soini

– Erinomainen johtaja, nykyinen vanhempi poliittinen konsultti.

Jussi Halla-aho ja perussuomalaiset

– Valitettavasti menossa yhden asian liikkeeksi ja ikuiseksi oppositiopuolueeksi.

Venäjä

– Tärkeä kauppakumppani, mutta viime aikoina mennyt lännen kannalta epäsuotuisaan suuntaan.

EU-kansanäänestys

– Ei ajankohtainen.

Tasa-arvoinen avioliittolaki

– En kannattanut, mutta kunnioitan demokraattista päätöstä.

Hyvinvointivaltio

– Hyvinvointiyhteiskuntaa siniset kannattavat.

Suomen vastarintaliike

– Yhdistys, joka nähdäkseni olisi syytä lakkauttaa.

Katupartiot

– Sinänsä hyväksyttävää kansalaistoimintaa, mutta hyvin tarkoilla ehdoilla.

Taitettu indeksi

– En ota siihen kantaa, menneen maailman asioita.

SMP

– Kunnioitettavaa historiaa ja Vennamon, Soinin perintöä.

Hannu Takkula / Juha Sipilä

– Sitä poliittista virkanimitystä, josta olisi yhdessä päästävä eroon. (Kysymyksen taustalla on se, että Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus päätti juuri esittää europarlamentaarikko Hannu Takkulaa Suomen edustajaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen).

Piilottelu ja miten se määritellään.

Hallitus esitti eilen budjettiriihessä kovia keinoja turvapaikkapolitiikkaan. Yhdeksi keinoista nimettiin, ministeri Sampo Terhon (s.) suulla, laittomasti maassa olevien piilottamisen kriminalisoiminen.

Budjettiriihen jälkeen on väännetty kättä siitä, mitä hallitus tällä käytännössä ajaa.

– Totta kai se ministeriössä lainsäädäntötyössä täsmentyy. Käsitykseni on se, että se liittyy juuri laittoman maahanmuuton edistämiseen, että piilottelee aktiivisesti laittomasti maassa olevia. Eli täytyy olla selvästi kyse tietoisesta piilottamisesta, Elo sanoo ja viittaa tietoisella piilottamisella siihen, ettei asiaa kerrota viranomaisille.

Muun muassa kirkot antavat tällä hetkellä suojaa turvapaikanhakijoille. Pitäisikö poliisin mennä kirkkoon, jos kirkko ei anna lupaa?

– En ota suoraan tällaisen kysymykseen kantaa, mutta totta kai kirkkoa niin kuin kaikkia toimijoita ja kansalaisia koskee Suomen lainsäädäntö. Jos lakiin kirjataan tietyin ehdoin, niin kuin nyt on päätetty, että tällainen toiminta on rangaistavaa, se koskee tietysti kaikkia.

Eli papit vankilaan?

– En minä sano, että papit vankilaan, mutta totta kai laki koskee tälläkin hetkellä kaikkia. Ei sen edistäminen, että on henkilöitä laittomasti maassa ole tälläkään hetkellä minun nähdäkseni eettisesti hyväksyttävää. Hallituksen yhteinen linja on se, että pitää tehdä tällaisesta toiminnasta rangaistavaa. On laittomasti maassa olevienkin etu, että ei synny väliinputoajaryhmää, jota esimerkiksi tiedetään muista maista hyväksikäytetyn työmarkkinoilla tai joka esimerkiksi ajautuu rikollisuuteen.

Budjettiriihessä ajettiin kovia keinoja maahanmuuttopolitiikaan. Esimerkiksi kotoutumisen merkitystä ei korostettu. Eikö ole pelko, että tällainen toiminta voi kärjistää lisää yhteiskunnallista ilmapiiriä?

– Tietysti hallitus on myös pistänyt rahaa kotouttamiseen ja myös siihen on selkeät linjat. En näe, että siinä on tällä hetkellä suuria puutteita … Täytyy sanoa, että kauhean monelta oppositiopuolueelta en ole kuullut suurta kritiikkiä näitä esityksiä kohtaan, lähinnä vihreiltä.

Kilpailetteko perussuomalaisten kanssa siitä, kumpi esittää kovempia keinoja? Onko vaara, että Sininen tulevaisuuskin muuttuu yhden asian liikkeeksi?

– Hallitus tekee kaiken voitavan radikalismin ja terrorismin ehkäisemiseksi, joka perustuslain, meidän EU:hun liittyvien sitoumusten ja kansainvälisten sopimusten puitteissa on mahdollista. Minusta näyttää siltä, että tämä vanha viiteryhmäni menee vielä askeleen pidemmälle. Olen myös Suomen Kuvalehden jutussa sanonut, että on myös olemassa Suomessa porukka, jolle mikään ei tässä kohtaa riitä eli ei siinä kannata lähteä kilpailemaan, Simon Elo vastaa.

Te ette aseta omaa presidenttiehdokasta?

– Niin kuin ministeri Terho on todennut, niin todennäköisesti emme.

Tuetteko jotakuta?

– Se päätös pitää tehdä, kun puolue on kasassa. Ne kuuluvat puolueen toimivaltaan tällaiset päätökset, sitä en ryhmänjohtajana tee.

Päättääkö puolue tukea jotakin ehdokasta?

– Puolue päättää siitä, tukeeko jotakin ehdokasta vai eikö ota kantaa lainkaan. Totta kai yksittäiset toimijamme ovat vapaassa maassa vapaita ottamaan jo nyt kantaa asiaan halutessaan.

Kuka on oma suosikkinne?

– Ei ole omaa suosikkia. Lähden siitä, että menen puolueen linjan mukaan. Kun puolue tekee päätöksiä, sitä sitten kunnioitetaan.

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta