Sinisen tulevaisuuden Elo PS:stä: ”Menossa ikuiseksi oppositiopuolueeksi”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Sininen tulevaisuus esitteli tänään periaateohjelmansa ja aatettaan eduskunnassa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo luonnehti tulevan, yhä kannatuskortteja keräävän, puolueen olevan keskustalainen ilman keskustapuoluetta.

Termi äärikeskustalaisuuskin tilaisuudessa kuultiin.

Demokraatti pyysi Eloa luonnehtimaan Sinisen tulevaisuuden ohjelman pohjalta suhdetta seuraaviin sanoihin ja asioihin. Näin Elo vastasi:

Sosialidemokratia

– Hyvin alkoi, huonosti jatkuu.

Vasemmisto-oikeisto

– Vanhentunut lokerointi.

Timo Soini

– Erinomainen johtaja, nykyinen vanhempi poliittinen konsultti.

Jussi Halla-aho ja perussuomalaiset

– Valitettavasti menossa yhden asian liikkeeksi ja ikuiseksi oppositiopuolueeksi.

Venäjä

– Tärkeä kauppakumppani, mutta viime aikoina mennyt lännen kannalta epäsuotuisaan suuntaan.

EU-kansanäänestys

– Ei ajankohtainen.

Tasa-arvoinen avioliittolaki

– En kannattanut, mutta kunnioitan demokraattista päätöstä.

Hyvinvointivaltio

– Hyvinvointiyhteiskuntaa siniset kannattavat.

Suomen vastarintaliike

– Yhdistys, joka nähdäkseni olisi syytä lakkauttaa.

Katupartiot

– Sinänsä hyväksyttävää kansalaistoimintaa, mutta hyvin tarkoilla ehdoilla.

Taitettu indeksi

– En ota siihen kantaa, menneen maailman asioita.

SMP

– Kunnioitettavaa historiaa ja Vennamon, Soinin perintöä.

Hannu Takkula / Juha Sipilä

– Sitä poliittista virkanimitystä, josta olisi yhdessä päästävä eroon. (Kysymyksen taustalla on se, että Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus päätti juuri esittää europarlamentaarikko Hannu Takkulaa Suomen edustajaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen).

Piilottelu ja miten se määritellään.

Hallitus esitti eilen budjettiriihessä kovia keinoja turvapaikkapolitiikkaan. Yhdeksi keinoista nimettiin, ministeri Sampo Terhon (s.) suulla, laittomasti maassa olevien piilottamisen kriminalisoiminen.

Budjettiriihen jälkeen on väännetty kättä siitä, mitä hallitus tällä käytännössä ajaa.

– Totta kai se ministeriössä lainsäädäntötyössä täsmentyy. Käsitykseni on se, että se liittyy juuri laittoman maahanmuuton edistämiseen, että piilottelee aktiivisesti laittomasti maassa olevia. Eli täytyy olla selvästi kyse tietoisesta piilottamisesta, Elo sanoo ja viittaa tietoisella piilottamisella siihen, ettei asiaa kerrota viranomaisille.

Muun muassa kirkot antavat tällä hetkellä suojaa turvapaikanhakijoille. Pitäisikö poliisin mennä kirkkoon, jos kirkko ei anna lupaa?

– En ota suoraan tällaisen kysymykseen kantaa, mutta totta kai kirkkoa niin kuin kaikkia toimijoita ja kansalaisia koskee Suomen lainsäädäntö. Jos lakiin kirjataan tietyin ehdoin, niin kuin nyt on päätetty, että tällainen toiminta on rangaistavaa, se koskee tietysti kaikkia.

Eli papit vankilaan?

– En minä sano, että papit vankilaan, mutta totta kai laki koskee tälläkin hetkellä kaikkia. Ei sen edistäminen, että on henkilöitä laittomasti maassa ole tälläkään hetkellä minun nähdäkseni eettisesti hyväksyttävää. Hallituksen yhteinen linja on se, että pitää tehdä tällaisesta toiminnasta rangaistavaa. On laittomasti maassa olevienkin etu, että ei synny väliinputoajaryhmää, jota esimerkiksi tiedetään muista maista hyväksikäytetyn työmarkkinoilla tai joka esimerkiksi ajautuu rikollisuuteen.

Budjettiriihessä ajettiin kovia keinoja maahanmuuttopolitiikaan. Esimerkiksi kotoutumisen merkitystä ei korostettu. Eikö ole pelko, että tällainen toiminta voi kärjistää lisää yhteiskunnallista ilmapiiriä?

– Tietysti hallitus on myös pistänyt rahaa kotouttamiseen ja myös siihen on selkeät linjat. En näe, että siinä on tällä hetkellä suuria puutteita … Täytyy sanoa, että kauhean monelta oppositiopuolueelta en ole kuullut suurta kritiikkiä näitä esityksiä kohtaan, lähinnä vihreiltä.

Kilpailetteko perussuomalaisten kanssa siitä, kumpi esittää kovempia keinoja? Onko vaara, että Sininen tulevaisuuskin muuttuu yhden asian liikkeeksi?

– Hallitus tekee kaiken voitavan radikalismin ja terrorismin ehkäisemiseksi, joka perustuslain, meidän EU:hun liittyvien sitoumusten ja kansainvälisten sopimusten puitteissa on mahdollista. Minusta näyttää siltä, että tämä vanha viiteryhmäni menee vielä askeleen pidemmälle. Olen myös Suomen Kuvalehden jutussa sanonut, että on myös olemassa Suomessa porukka, jolle mikään ei tässä kohtaa riitä eli ei siinä kannata lähteä kilpailemaan, Simon Elo vastaa.

Te ette aseta omaa presidenttiehdokasta?

– Niin kuin ministeri Terho on todennut, niin todennäköisesti emme.

Tuetteko jotakuta?

– Se päätös pitää tehdä, kun puolue on kasassa. Ne kuuluvat puolueen toimivaltaan tällaiset päätökset, sitä en ryhmänjohtajana tee.

Päättääkö puolue tukea jotakin ehdokasta?

– Puolue päättää siitä, tukeeko jotakin ehdokasta vai eikö ota kantaa lainkaan. Totta kai yksittäiset toimijamme ovat vapaassa maassa vapaita ottamaan jo nyt kantaa asiaan halutessaan.

Kuka on oma suosikkinne?

– Ei ole omaa suosikkia. Lähden siitä, että menen puolueen linjan mukaan. Kun puolue tekee päätöksiä, sitä sitten kunnioitetaan.

Ay-johtaja kauhuissaan: ”Voiko joku suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä?” – piikki kokoomuksen Vartiaiselle

Kuva: Lehtikuva

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ihmettelee, ”elävätkö kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) kaltaiset poliitikot jossakin kuplassa”. Hän ei allekirjoita Vartiaisen laskelmaa siitä, että vain pieni osa työttömistä olisi työkykyisiä.

– Voiko joku hyvällä omallatunnolla suhtautua nuoriin ylijäämäihmisinä, jotka hylätään sovinnolla vanhempien peräkamareihin tai tuttavien nurkkiin, Suokas kysyy blogissaan.

Hän epäilee, ”lisääntyykö maamme hyvinvointi, jos tiputamme sovinnolla rattailta satoja tuhansia työkykyisiä ja valtaosin työhaluisia ihmisiä”.

– Eivätkö nämä ole myös suomalaisia? Heillä voi olla kykyjä vaikka mihin, jos saavat mahdollisuuden sen näyttää, kirjoittaa Suokas blogissaan.

Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa.

Suokas muistuttaa, että naapurimaassa juhlitaan 100 vuotta sitten tapahtunutta lokakuun vallankumousta.

– Leninin kirjoituspöydän ääressä kehittelemä talous- ja yhteiskuntajärjestelmä pantiin väkivalloin täytäntöön. Kaikille ihmisille ei järjestelmässä ollut sijaa. Nyt vuosikymmenten jälkeen tiedetään ja Suomessakin uskalletaan puhua siitä, mikä oli näiden sosialistiseen yhteiskuntaan kelpaamattomien ylijäämäihmisten kohtalo.

Suokas korostaa, ettei ”missään tapauksessa” rinnasta Vartiaista naapurimaiden hirmuhallitsijoihin.

– Mutta yhtymäkohtia löytyy suhtautumisessa ihmisiin, jotka eivät sovellu vallanpitäjien oikeaksi julistamaan talousjärjestelmään, Suokas kuitenkin huomauttaa.

”Mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla” – Kuntaliiton sote-kyselyssä murskaava palaute

Kuva: Marja Luumi
– Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio toteaa.

Suurin osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ei usko sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten nousua tai kaventavan terveyseroja.

Kuntaliiton kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

Alle kymmenesosa vastanneista uskoo sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten kasvua. Joka seitsemäs vastanneista uskoi uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja. Joka neljäs kyselyyn vastanneista uskoi sote-uudistuksen parantavan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.

Kuntapulssi-kysely lähetettiin marraskuussa 2017 yhteensä 1 862:lle kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijalle, jotka ovat keskeisessä roolissa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Kyselyyn vastasi 278 henkilöä, eli vastausprosentti oli 15.

Kysely tehtiin kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijoille.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kuntaliitto sanoo hyödyntävänsä kyselyssä saamiaan vastauksia omassa lausunnossaan sote-uudistuksen valinnanvapauslaista.

SDP:n Taavitsainen vaatii lakimuutoksella lyhempiä koulumatkoja

Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lakialoitteen koululaisten päivittäisen koulumatkan lyhentämiseksi.

– Nykyisen perusopetuslain mukaan alakoululaisen lapsen päivittäinen edestakainen koulumatka voi kestää jopa 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia. Ei ole lasten ja nuorten edun mukaista, että he joutuvat päivittäin istumaan monta tuntia autossa turvavöihin köytettynä, Taavitsainen sanoo.

– Kunnat ovat lakkauttaneet kyläkouluja, kilpailuttaneet ja yhdistelleet kyytejä ja pidentäneet lasten matkustusreittejä. 15 minuutin suora ajomatka venytetään jopa yli tunnin mittaiseksi, sillä kyydit kiemurtelevat pikkuteitä noukkien oppilaita kyytiin, kuvaa Taavitsainen.

Taavitsainen huomauttaa, että lasten ja perheiden kuuleminen ja lapsen edun tarkastelu on laiminlyöty heitä itseään koskevassa asiassa.

– Lasten oikeus leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan on jäänyt vain sivuseikaksi. Tämä pitää muuttaa, hän vaatii.

Asian korjaamiseksi Taavitsainen esittää perusopetuslakia muutettavaksi siten, että alakoululaisen oppilaan päivittäinen koti-koulu-koti koulumatka kyydin odotuksineen voisi kestää enintään 1,5 tuntia ja yläkoululaisen odotuksineen enintään 2 tuntia.

Tuula Haatainen lapsen oikeuksien päivänä: Lastensuojelun resurssit viipymättä kuntoon

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vaatii blogissaan lastensuojelun resursseja viipymättä kuntoon. Tänään on lapsen oikeuksien päivä.

Haatainen painottaa, että tulevaisuuden kannalta keskeistä on suojella lapsia, eli huolehtia ja auttaa heitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia.

– Lastensuojelu on ollut jo pitkään monin paikoin aliresursoitua. Emme voi enää luottaa siihen, että yhteiskunta suojaa heikoimpiaan, hän kirjoittaa.

Käytännön lastensuojelutyössä joudutaan keskittymään vaativimpiin asiakastapauksiin, jotka edellyttävät jo lainkin mukaan nopeaa puuttumista.

– Työ on erittäin paineista. Viranomaiset käyttävät lastensuojelun valvonnan lähtökohtana 30–40 asiakasta työntekijää kohti. Alalla toteutettujen kyselyiden mukaan sosiaalityöntekijällä saattaa kuitenkin olla pahimmillaan jopa satakunta asiakasta.

– On selvää, että tällaisessa tilanteessa on mahdotonta huolehtia jokaisesta asiakkaasta riittävällä tavalla. Yhteiskuntamme ei kanna tässä asiassa vastuutaan kunnialla, haatainen toteaa.

Kentällä ollaankin vahvasti sitä mieltä, että lakiin on kirjattava pikaisesti asiakasmäärät. Se on Haataisen mielestä paras tapa auttaa kuntia kohdentamaan resurssit oikein.

– Asiakasmäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Asiakastapausten vaativuus vaihtelee suuresti ja eri kaupungit tilastoivat asiakasmääriä eri tavoin. Tämä täytyy pystyä ottamaan huomioon paikallistasolla.

Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään.

Monessa kunnassa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkoja avoinna. Niihin ei kuitenkaan löydy työntekijöitä.

– Tällä alalla pätevistä tekijöistä on huutava pula kaikkialla Suomessa. Jos asiaa ei ratkaista hyvin nopeasti, maksamme kasautuvien ongelmien kasvavaa laskua vielä pitkään. Eikä näistä asioista seuraavan inhimillisen kärsimyksen määrää voi millään rahassa mitata.

Tilanne on kuitenkin haataisen mukaan korjattavissa, jos pureudutaan ongelman juurisyihin.

– Ensisijaista on mitoittaa resurssit oikein. Työntekijäpulaa korjataan vaikuttamalla lastensuojelun työntekijöiden työoloihin. Se edistää työntekijöiden pysyvyyttä ja saatavuutta.  Erittäin vaativaakin työtä jaksaa tehdä, jos puitteet ovat kunnossa.

– Asiakasmääristä huolehtimisen lisäksi on otettava käyttöön koko työnantajan keinovalikoima. Lastensuojelun matala palkkataso on eräs keskeinen ongelma. Käytännössä huomiota kannattaa kiinnittää myös joustaviin työaikoihin, koulutusmahdollisuuksiin ja hyvään johtajuuteen.

Nykyisessä tilanteessa heikoimmalle jää ennaltaehkäisevä työ, vaikka juuri se olisi inhimillisesti ja taloudellisesti vaikuttavinta.

Haatainen linjaa, että on taloudellisesti rationaalista investoida lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin ja sitä kautta perheisiin ja lapsiin.

– Lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta tuo myös taloudellista säästöä, hän päättää bloginsa.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Vuonna 2016 YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti 25 vuotta Suomessa. Vuoden 2017 teemana on yhdenvertaisuus.

EU:n lääkeviraston sijoituksesta äänestetään tänään Brysselissä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Euroopan lääkeviraston Helsingin toimitilaksi ehdolla oleva talo rakenteilla Vallilassa.

Tänään ratkeaa, mikä kaupunki vie voiton ja saa itselleen EU:n lääkeviraston. Jopa 19 kaupunkia havittelee virastoa, joka siirretään Britanniasta brexitin takia.

Eurooppaministerit, heidän joukossaan Sampo Terho (sin.), äänestävät lääkeviraston sijainnista tänään Brysselissä.

Äänestystapa on sovittu tarkasti etukäteen. EU-maat muistavat vuosien väännön elintarvikeviraston sijainnista, eikä kukaan halua samanlaista farssia.

Helsinki ei ole pyörinyt ennakkoveikkailuissa toisin kuin vaikka Amsterdam tai Ranskan Lille.

Päinvastoin Suomen mahdollisuuksia on pidetty heikkoina ainakin sen jälkeen, kun lääkeviraston nykyiset työntekijät arvottivat Helsingin yhdeksi ikävimmistä kaupungeista muuttaa.

Viraston tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia työntekijöistä jättäisi työpaikkansa, jos virasto sijoitetaan Helsinkiin. Yhtä kovan tuomion saivat Ateena, Bratislava, Bukarest, Malta, Sofia, Varsova ja Zagreb.

Mieluiten työntekijät muuttaisivat Amsterdamiin, Barcelonaan, Kööpenhaminaan, Milanoon tai Wieniin.

On silti muistettava, ettäkyselyn tulos tai edes komission tekemä kattava arviointi jokaisesta hakijasta ei välttämättä vaikuta jäsenmaiden äänestysvalintoihin.