Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Sipilän hallituksen kehitysleikkausten seuraus: Miljoona ihmistä jää vaille apua

Kehitysavulla on hankittu kuivuudesta kärsiville seuduille mm. porakaivoja.

– Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset näkyvät jo nyt käytännössä, osoittaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan selvitys. Leikkausten vuoksi järjestöjen ainutlaatuista työtä ihmisoikeuksien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten aseman parantamiseksi jää tekemättä: satoja hankkeita on karsittu ja yli miljoona ihmistä jää ilman apua.

– Useita satoja järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita on jouduttu keskeyttämään, karsimaan tai jätetty kokonaan aloittamatta, käy ilmi Kepan tänään julkaisemasta selvityksestä. Kehitysmaissa hyödynsaajien määrä on tippunut yli miljoonalla ihmisellä, ja järjestöt ovat lopettaneet tai lopettamassa kokonaan toimintansa useissa maissa. Suomen maine luotettavana kumppanina on kärsinyt kolauksen.

Suomen hallitus leikkasi viime vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja historiallisen paljon ja nopeasti. Myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin melkein puolet.

Vaikka päättäjät ja virkamiehet ovat kannustaneet järjestöjä leikkausten keskellä toimintojen tehostamiseen ja asettaneet tavoitteeksi “vähemmällä enemmän”, tosiasia on, että pienemmillä resursseilla saadaan vähemmän tuloksia aikaan”, sanoo Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.

Järjestöihin kohdistuneet leikkaukset näkyvät esimerkiksi naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä, paikallisyhteisöjen tukemisessa, nuorten ja naisten ammatillisen osaamisen ja yrittäjyyden kehittämisessä sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ylipäätään.

– Järjestöt tekevät tärkeää työtä, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein ihmisryhmiin, aiheisiin ja alueisiin, joilla muut kehitystoimijat eivät työskentele. Moni kaikkein heikoimmassa asemassa oleva jää nyt tuen ulkopuolelle, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.

– Monet järjestöt näkevät työssään ristiriidan: konfliktit, pakolaisuus ja avun tarve kasvavat, mutta kehitysyhteistyöhön on entistä vähemmän resursseja. Erityisesti leikkausten nopea toimeenpano on vaikeuttanut järjestöjen työtä, ja asettanut jo saavutetut tulokset vaakalaudalle, Starck toteaa.

Lisää aiheesta

Järjestöt ovat priorisoineet kehitysmaissa tehtävää työtä. Esimerkiksi järjestöjen Suomessa tekemä globaalikasvatus ja viestintä on vähentynyt huomattavasti.

 

Järjestöt tekevät tärkeää työtä, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein ihmisryhmiin, aiheisiin ja alueisiin, joilla muut kehitystoimijat eivät työskentele. Moni kaikkein heikoimmassa asemassa oleva jää nyt tuen ulkopuolelle.

Suomessa kehitysjärjestöistä on irtisanottu vähintään 50 työntekijää ja henkilötyövuosia on menetetty vähintään kaksinkertainen määrä. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360.

Osa leikkausten vaikutuksista tulee näkyviin vasta myöhemmin, kun ulkoministeriö tekee uusia rahoituspäätöksiä aiempaa pienemmällä budjetilla ja järjestöt joutuvat sopeutumaan uuteen rahoitustasoon.

Selvitykseen kerättiin tietoja noin 50 järjestöltä, mikä on vajaa kolmasosa viime vuonna ulkoministeriön tukea saaneista järjestöistä. Leikkausten kokonaisvaikutukset ovat siis vielä mittavammat.

Vuonna 2016 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat 818 miljoonaa euroa, kerrotaan ulkoasiainministeriöstä. Määrärahat jakautuvat niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 493 miljoonaa euroa.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan vuosittain 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen osana julkisen talouden sopeutustoimia, UM kertoo. Apu ehti jo puhkaista miljardin euron rajan aiemmin.

Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE