Sipilän pakolaiskiintiö-ehdotus yllätti kokoomuksen täysin – Risikko ihmettelee, missä oli tuki budjettiriihestä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Sisäministeri Paula Risikko ihmettelee Juha Sipilän toimintaa pakolaiskiintiö-kysymyksessä. Hän kertoo aikovansa soittaa Sipilälle.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ehdotus Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta 2000:een on yllättänyt hallituskumppani kokoomuksen. Esimerkiksi sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo lukeneensa asiasta mediasta.

– Kyllä se vähän yllätti siitä syystä, että ollaan juuri pidetty budjettiriihi ja hän (Sipilä) ei siellä tukenut minua esityksen suhteen, Risikko myöntää Demokraatille.

Sisäministeriö ehdotti budjettiin, että pakolaiskiintiötä nostettaisiin 750:stä takaisin 1050:een, jossa se on normaalisti Suomessa ollut.

Siihen, mistä Sipilän toiminnan epäloogisuus johtuu, Risikko ei osaa vastata.

– En osaa sanoa. Minä sain kuulla tämän, suoraan sanottuna, nyt vasta tiedotusvälineiden kautta.

– Sen tiedän, että Orpo on tukenut minua triossa. Tämä (Sipilän tuore ehdotus) oli minulle aika lailla yllätys. Täytyy soittaa ja kysyä, mihin tämä oikein perustuu.

– Budjettiriihessä tuli selvä tieto, että tämä meidän (sisäministeriön) esitys ei mennyt läpi, kun lähdimme maltillisesti ajamaan pakolaiskiintiön nostoa 1050:een. Mitäpä siinä sitten kun sanotaan, ettei tullut tukea, ja nyt yhtäkkiä pari viikkoa riihen jälkeen luen asiasta mediasta. En osaa sanoa tähän yhtään mitään muuta, Risikko kummastelee.

”Yritän miettiä, mikä tämän sai aikaiseksi.”

Sipilä kertoi omista näkemyksestään tänään Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa. Pääministeri antoi ymmärtää, että pakolaiskiintiön nostosta pitäisi saada EU-tason linjaus.

Tämäkin ehdotus on erikoinen. Paula Risikko huomauttaa, että sisäministeriön budjettiriiheen tehdyn esityksen taustalla oli nimenomaan se, että EU eli Euroopan komissio oli patistanut jäsenmaita ottamaan lisää pakolaisia.

– Nimenomaan kyse on siitä, että pitäisi ottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. He ovat kaikkein hädänalaisimmassa asemassa ja heillä on jo pakolaisstatus. Näin nämä henkilöt myös välttyisivät pakolaisia kuljettavien rikollisjärjestöjen hyväksikäytöltä ja heidän käyttämiltään vaarallisilta reiteiltä. Senkin takia pakolaiskiintiön nostaminen olisi järkevää.

– Komissio on ottanut jäsenmaihin jo yhteyttä, että tämä on kyllä tiedossa jo EU:ssa. Ei tässä ole mitään uutta.

Budjettiriihessä pakolaiskiintiötä olisi siis kokoomuslaisen sisäministerin johdolla haluttu kasvattaa 1050:een, mutta näin ei käynyt. Nyt Sipilä nostaisi kiintiön 2000:een. Risikko ei osaa sanoa, miksi ilmoille on nyt heitetty luku 2 000.

– Yritän miettiä, mikä tämän sai aikaiseksi. Voi kun tuki olisi tullut vähän aiemmin. Sehän on vaan hienoa toisaalta, että pääministeri on nyt tullut tälle linjalle, Risikko sanoo ja viittaa pakolaiskiintiön nostoon.

Hän pitää varmana, että komissio kysyy uudelleen Suomen kantoja asiaan. EU:n sisäministerit ovat koolla jo torstaina.

”Hyvä kysymys, koska budjettiriihi on jo käyty.”

Sininen tulevaisuus on kertonut tänään tiedotteessaan vastustavansa Suomen pakolaiskiintiön nostamista. Maltillisesta nostamisesta se on kuitenkin valmis keskustelemaan, ”kun maahanmuuttojärjestelmän kustannukset on saatu paremmin hallintaan”.

Nyt kysymys kuuluukin, mitä kaikesta seuraa. Aikovatko keskusta ja kokoomus viedä pakolaiskiintiön noston läpi.

– Hyvä kysymys, koska budjettiriihi on jo käyty. Siellä piti päättää. On hankala juttu, kun hallituksen budjettiesityksestä ei ollut vielä muste kuivanut ja tällainen esitys tulee nyt yhtäkkiä, Risikko summaa.

Lisäys: STT on kertonut tänään kello 20.18, että Sipilän Ylen Haloo Eurooppa -podcast-haastattelu oli tehty kesäkuussa. Ylen toimittaja on kuitenkin kertonut tarkistaneensa Sipilältä Turun puukkoiskun jälkeen, onko tämä edelleen kiintiön nostamisesta samaa mieltä. Sipilä vastasi myöntävästi. Hallituksen budjettiriihi kokoontui noin 2 viikkoa Turun iskun jälkeen.

IS: ”Arhimäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.

”Ei ole monella hallussa” – Yle nostaa valokeilaan tärkeän palan eduskunnan puhekulttuuria

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Susanna Huovinen kyselytunnilla eduskunnassa 15. helmikuuta.

Entiset puhemiehet ottavat Ylellä kantaa eduskunnan salikeskusteluun väriä tuoviin välihuutoihin.

Puhemiehen paikan jättäneen Maria Lohelan (sin.) mielestä hyvät välihuudot ovat harvassa. Onnistuneisiin välihuutoihin kuuluu tietty tyyli ja tekniikka, joka Lohelan mukaan ei ole monella hallussa.

Entisen varapuhemiehen Arto Satosen (kok.) mielestä eduskunnassa on useita välihuutojen taitajia.

Hän nostaa esiin Ben Zyskowiczin (kok.), Olavi Ala-Nissilän (kesk.), Eero Heinäluoman (sd.) ja Simon Elon (sin.).

Satonen toteaa, että välihuudot kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Puhemiehen tehtävä on puuttua niihin, jos kyse ei ole enää välihuudosta vaan puhujaa häiritsevästä yleisestä mölinästä.

Niin ikään puhemiehenä toiminut Heinäluoma arvioi Ylelle, että välihuutojen taso saattoi lipsua eduskunnan toimiessa Sibelius Akatemian väistötiloissa.

– Silloin oli tällaista ylipitkää puhetta ja mölinää, mutta nyt kun ollaan palattu suureen saliin, on mielestäni menty parempaan suuntaan. Välihuudot ovat salikeskustelun suola, niissä saa olla myös huumoria mukana.

– Viime vuosina tämä on ollut enemmän miesten laji. Pia Viitanen (sd.) on hyvä, mutta lisää naisia toivottaisiin mukaan, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma arvelee, että aika suosii some- ja nettiviestintää, eikä salikeskustelu ole enää niin tärkeässä roolissa mitä se joskus oli.

– Se voi vaikuttaa siihen, että siihen ei satsata enää niin paljon.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Urpilainen: Oppositio mukaan valmistelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskautta

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi opposition mukaan valmistelemaan heinäkuussa 2019 alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. Hän perusteli kantaansa MTV Uutisextra -ohjelmassa tulevien eduskuntavaalien ajankohdalla.

– Sitä ennen käydään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, jolloin Sipilän hallitus valmistelee puheenjohtajuuskauden ohjelman, mutta uusi hallitus toimeenpanee sen ja on puheenjohtaja.

– Ohjelma pitäisi valmistella parlamentaarisesti erillisessä työryhmässä yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, että sillä olisi aidosti laaja poliittinen tuki, Urpilainen sanoi MTV Uutisextrassa lauantaina illalla.

Hän piti mahdollisena, että uusi hallitus saattaisi muussa tapauksessa joutua johtamaan EU:ta sellaisella ohjelmalla, mitä se ei kannata.

Keskustelua aiheesta

”Pieni sitkeä kansa on harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa” – Kansanedustaja osallistuu 100-vuotiaan Viron juhlintaan ”sydän herkkänä”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Raigo Pajula

Suomalaisten ja virolaisten itsenäisyyspäivän vietossa on yhtäläisyyksiä, mutta suomalaiset ovat juhlinnassaan pidättyvämpiä, toteaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin paikan päällä osallistuva kansanedustaja, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)

– Eestissä on hyvin isänmaallista menoa. Ihmiset tuntevat syvällä sydämessään suurta ylpeyttä ja sisua olla eestiläinen. Taustalla on historian vaikeat vuodet, jotka vähintään kaikki yli kolmikymppiset täällä muistavat.

– Mutta itsenäisyys on hyvin iloinen asia, jota ihmiset osaavat juhlia hyvin railakkaasti. Iloinen tunnelma on julki kirjoitettu käyttäytymismuoto pienistä lapsista iäkkäisiin. Suomessa ollaan pidättyvämpiä, itsekin Virossa asunut Kiuru sanoo.

Hän aloitti satavuotisjuhlat osallistumalla aamulla puoli kahdeksan aikaan Toompean linnoitukseen kuuluvan Hermannin tornin eli Pikk Hermannin luona tapahtuvaan perinteiseen lipunnostoon. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan tapahtuma oli valtiollinen. Paikalla oli Kiurun mukaan tuhansia ihmisiä kuuntelemaan Viron parlamentin puhemiehen Eiki Nestorin puhetta ja laulamassa yhteislauluja juuri sillä alueella, joka liittyy Viron laulavaan vallankumokseen.

”Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.”

– Tunnelma oli mahtava. Parlamentin vieressä oleva puisto oli aivan täynnä ihmisiä. Kaikki osasivat laulut, ihmisillä oli lippuja ja kansallispukuja, korkeakouluopiskelijoilla oli omat lakkinsa ja lippunsa. Kyllä siinä vähän sydän herkkänä oli.

Kun Viro itsenäistyi, juurin kukaan ei uskonut sen siihen pystyvän.

– Pieni sitkeä kansa on hyvin harvinainen isojen kansallisvaltioiden joukossa. Presidentti Ilves on oivallisesti sanonut, että itsenäisyys on ihme ja samaa mieltä olen minäkin.

Viron sataanvuoteen mahtuu pitkä neuvostomiehitys ja sitä edeltänyt sodanaikainen saksalaismiehitys. Kiurun mukaan historia näkyy muun muassa virolaisten tavassa hahmottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Täällä oli tänään iso sotaväen paraati, jossa oli mukana myös liittolaisia. Aika monella oli käsissään pieniä Nato-lippuja, jollaisia Suomessa ei ole totuttu näkemään. Se kertoo virolaisten suuresta halusta kuulua kansainvälisiin yhteisöihin kuten EU:hun ja Natoon. Niiden arvoa ei oikeastaan kyseenalaisteta missään. Se on hyvin erilaista kuin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa.

Tavallisten kansalaisen itsenäisyysjuhlinta tuo mieleen Suomen. Kuten Suomessa myös Virossa katsotaan itsenäisyyspäivän iltana kotona televisiota. Puoli seitsemältä ihmiset katsovat presidentin puhetta, joka on Kiurun mukaan hyvin samantyylinen kuin Suomessa. Puheen jälkeen alkaa televisioitu itsenäisyysjuhla, johon osallistuu tänä vuonna 1500 kutsuvierasta.

”Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa.”

– Virossa ei juhlita aina samassa paikassa, vaan juhla kiertää eri puolilla Eestiä. Tänä vuonna ollaan Emajoen äärellä Tartossa, mistä monet itsenäisyyslaulut kertovat. Juhlassa ei ole niinkään kyse puvuista vaan ihmiset katsovat enemmänkin sitä, keitä paikalle on kutsuttu. Viron yleisradio lähettää sieltä kuusi tuntia suoraa lähetystä.

Vieraiden esittelyn ja kättelyn jälkeen alkaa konserttiosuus ja sitten on luvassa vastaanotto ja tanssit.

– Tämä on hyvin pitkälti perheiden päivä, ihmiset vetäytyvät kotiin ruuan ja juoman ääreen ja katsovat juhlaa televisiosta.

Kiuru hahmottaa Suomen ja Viron tarinoissa paljon samaa. Kertomukset kuitenkin etenivät eri suuntiin. Suomi säilytti itsenäisyytensä, Viro miehitettiin pitkäksi ajaksi.

– Samanlaiset lähtökohdat johtivat hyvin erilaisiin tuloksiin Suomessa ja Virossa. Kaikista miehityksistä on jäänyt jälkeen myös ihmisiä ja vähemmistöjä, jotka vaikuttavat siihen miten Virossa tehdään yhteiskuntapolitiikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jungner ideoi vaihtoehdon kansanedustajien sopeutumiseläkkeelle – 76 884 euron läksiäislahja

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Entinen SDP-poliitikko, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner ehdottaa Verkkouutisten kolumnissaan keinoja disruption lisäämiseksi politiikassa. Disruptiolla tarkoitetaan innovaatiota, joka haastaa perinteiset toimintatavat ja antaa tilaa uusille, luoville ratkaisuille.

Eräs Jungnerin ehdotuksista liittyy kansanedustajan toimen muuttamiseen määräaikaiseksi niin, että kukin edustaja voisi istua kolme kautta peräkkäin. Sen jälkeen edessä olisi pakollinen välikausi. Hänellä on idea myös kohuttuun sopeutumisjärjestelmään, joka korvaisi nykyiset sopeutumiseläkkeet.

Kansanedustajan palkkio on 6407 euroa kuukaudessa.

– Muutetaan sopeutumisjärjestelmää siten, että ensimmäisen kauden jälkeen vapaaehtoisesti luopuva saa lähtiessään korvauksena vuoden palkan, kahden kauden jälkeen puolen vuoden palkan ja kolmen kauden jälkeen ei mitään.

– Vaaleissa pudonneille avataan ansiosidonnainen työttömuusturva, joka tällä hetkellä ei ole mahdollista, Jungner kirjoittaa.

Kun kansanedusajan palkkio on ensimmäisellä kaudella 6407 euroa kuukaudessa, vapaaehtoisesti luopuva edustaja saisi Jugnerin mallissa eduskunnalta 76 884 euron arvoisen läksiäislahjan.

Keskustelua aiheesta