– Velkakestävyydessä valtion hartiat ovat leveämmät kuin opiskelijan, Taavitsainen huomauttaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusteli torstain kyselytunnilla asiaa sanomalla, kuinka hänkin aikoinaan opiskeli velalla. Taavitsainen kysyy, paluuta menneisyyteenkö Sipilä porukoineen haluaa.

– Täystyöllisyyden aikakautena tilanne oli aivan toinen kuin nykyään. Sipilän nuoruusvuosina oli varmaa, että valmistumisen jälkeen saa töitä ja velan pystyy hoitamaan.

– Lainalla opiskelu on uhkapeliä: opiskelijalla on vastuu tuloksesta (valmistuminen), mutta samanaikaisesti hänelle ei ole luvassa mitään työmarkkinoilla, Taavitsainen muistuttaa.

– Tällainen muutos veisi Suomea kohti luokkayhteiskuntaa. Sivistys yläluokkaistuisi ja koulutus muuttuisi hyvätuloisten foorumiksi. Opiskelusta tulisi ylellisyyttä, johon kaikilla ei ole mahdollisuutta. Tämän seurauksena voisi käydä niin, ettei opiskelemaan lähdettäisi.

Tutkimusten mukaan yksi valmistunut opiskelija tuottaa kuitenkin valtiolle moninkertaisesti hänen kouluttamiseensa kuluneen rahan.

– Liikemies Sipilänkin pitäisi ymmärtää, että on huonoa ”liiketoimintaa” heikentää opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia entisestään, Taavitsainen sivaltaa.

Lainarahalla opiskeleminen aiheuttaa Taavitsaisen mukaan opiskelijalle tarpeetonta stressiä erityisesti opintojen takkuillessa. Opiskelijat pohtivat esimerkiksi, ”entä jos en saakaan valmistumisen jälkeen töitä ja minulla on 20 tuhatta euroa velkaa maksettavana?”

– Ei kovin ruusuinen tulevaisuuden kuva. Asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelee. Lisähuoli huomisesta ei helpota opiskelijan arkea. Opintolainaa ei saa, jos on luottorekisteritietoihin merkitty maksuhäiriö. Miten näiden nuorten kouluttautumisen käy, jos opiskeluaikana eläminen perustuu lainanottoon?

Satu Taavitsainen vaatii, että jokaisella nuorella on vapaus ponnistaa täyteen potentiaaliinsa varallisuudesta ja perhetaustasta riippumatta.

– Koulutuksesta ja opintotuesta leikkaaminen on väärin ja aiottujen heikennysten tilalle on löydyttävä toinen tie.