Tämä niin sanottu rajamenettely tarkoittaa, että esimerkiksi itärajalla olevaa hakijaa ei päästetä hakemuksen tutkinnan ajaksi muualle Suomen valtion alueelle, kuten normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

Rajamenettelyllä pyritään siihen, että todennäköisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavat hakijat eivät päätöstä odottaessaan voisi liikkua vapaasti Suomen alueella tai jatkaa matkaa muualle Eurooppaan.

- Lisäksi he ovat siinä viranomaisten tavoitettavissa. Mahdollinen kielteinen päätös on siten täytäntöön pantavissa nopeasti, ja hakija myös pystyttäisiin käännyttämään nopeasti lähtömaahansa, yksi lähteistä kuvailee STT:lle.

Menettely rajoittaisi turvapaikanhakijoiden liikkumisvapautta, minkä vuoksi hakemus pitää tutkia nopeutetusti neljässä viikossa siitä, kun se on jätetty poliisille tai rajaviranomaiselle itärajalla tai lentoasemalla.

Lähtökohtaisesti hakija majoitetaan menettelyn ajaksi vastaanottokeskuksessa. Jos hakemusta ei pystytä tutkimaan neljässä viikossa, hakija pitää päästää Suomeen ja hänellä on samat liikkumisoikeudet kuin muillakin. Sen jälkeen hakemuksen tutkintaa jatketaan normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

Normaalisti turvapaikkahakemuksen käsittely saa kestää enintään 6 kuukautta.

RAJAMENETTELYÄ kuvataan niin sanotuksi oikeudelliseksi fiktioksi: vaikka turvapaikanhakija on Suomen alueella, häntä ei ole vielä päästetty oikeudellisesti maahan.

Ulkomaalaislain muutoksia valmistellaan voimassa olevan EU:n direktiivin mukaiseksi. EU-lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, miten hakijan liikkumista rajoitetaan. Se on jäsenvaltioiden kansallisesti ratkaistava, miten asia hoidetaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi ottaa käyttöön rajamenettelyn mallilla, joka hyödyntää täysimääräisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla sallitun liikkumavaran. Laista valmistellaan siis tiukempaa kuin edellisen hallituksen esitys, jota ei ehditty eduskunnassa käsitellä.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on kertonut kiirehtineensä valmistelua. Hän on pitänyt mahdollisena, että sisäministeriön luonnos voisi valmistua jo ennen joulua.

STT:lle kerrotaan kuitenkin, että luonnoksen valmistuminen voi mennä joulun jälkeen.

- Valmistelu on isotöinen ja vaatii tarkkaa oikeudellista harkintaa, joka liittyy muun muassa liikkumisvapauden rajoittamiseen, STT:lle kuvaillaan.

Sen jälkeen kun luonnos on valmistunut, hallituspuolueiden pitää hyväksyä se, minkä jälkeen se lähtee lausunnoille ja muun muassa käännettäväksi. Edessä on siis monta vaihetta ennen kuin esitys ehtii eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi viikonloppuna, että turvapaikkahakemukset pitäisi pystyä käsittelemään rajalla nopeasti ja ne ihmiset, joilla perusteet eivät ilmeisesti täyty, pitäisi pystyä käännyttämään saman tien. Hän kuitenkin myönsi, että se ei ole yksin Suomen käsissä.

EDELLINEN hallitus ehdotti muun muassa, että rajamenettelyssä oleva hakija saisi poistua vastaanottokeskuksen alueelta vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi läheisen hautajaisiin. Hakija ei ehdotuksen mukaan kuitenkaan olisi alueella lukitussa tilassa, toisin kuin säilöön otettuna.

STT:n tietojen mukaan muun muassa tämä edellisen hallituksen ehdotus voi mennä nyt valmistelussa olevassa esityksessä toisin, ja se on yksi vaikeimmin ratkaistavia asioita kokonaisuudessa.

Sinänsä perustuslakivaliokunta hyväksyi jo viime kaudella liikkumisvapauden rajoittamisen, koska se kuuluu rajamenettelyn luonteeseen, mutta se vaati täsmennyksiä esitykseen. Täsmennykset on huomioitu, mutta ratkaisu voi olla erilainen. Perustuslakivaliokunnan täytynee joka tapauksessa arvioida esitys.

Rajamenettelyssä oleva henkilö voidaan tarvittaessa ottaa säilöönkin, jos edellytykset täyttyvät, mutta lähtökohtaisesti niitä on pidetty eri asioina.

Edellisen hallituksen ajatuksena oli myös, että menettely otettaisiin käyttöön vain lähinnä laajamittaista maahantuloa koskevissa tilanteissa ja siitä tulisi päättää aina erikseen valtioneuvoston päätöksellä.

Nyt rajamenettelystä on tulossa normaalioloissa käytössä oleva keino, joka ei vaadi erillisiä päätöksiä.

RAJAMENETTELYYN voidaan ottaa vain sellaiset turvapaikanhakijat, joiden arvioidaan esimerkiksi antaneen viranomaisille harhaanjohtavaa tietoa tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Yleiselle järjestykselle vaaraksi voidaan katsoa muun muassa henkilö, joka on tuomittu vakavasta rikoksesta.

Turvalliseksi arvioidusta maasta tuleva hakija voidaan myös ottaa rajamenettelyyn. Suomessa on yleensä katsottu, että muun muassa Balkanin maat voivat olla turvallisia alkuperämaita.

Rajamenettely on tietyissä tilanteissa tulossa pakolliseksi kaikissa EU-maissa, jos lainsäädännöstä päästään sopuun. Menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan EU:n ulkorajoilla, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajalla sitä ei siis voi käyttää.

Monessa maassa rajamenettely on jo käytössä lentoasemilla.

Suomen ja Venäjän välinen ulkoraja on tällä erää suljettu 14. tammikuuta asti. Rajamenettely on yksi apuväline hakemusten hallintaan, mutta se ei ole vaihtoehto rajan sulkemisen mahdollistavalle rajavartiolaille.

Sisäministeri Rantanen kertoi viikonloppuna viestipalvelu X:ssä, että hybridihyökkäys on voitava torjua kaikissa olosuhteissa ja että sisäministeriö käy nopeasti läpi mahdolliset lainsäädäntömuutokset. Hän ei kommentoinut asiaa tarkemmin STT:lle maanantaina.

Sisäministeriöstä arvioitiin syksyllä, että Suomeen tulee harvoin sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ylipäätään täytyisi ohjata rajamenettelyyn.

Tilanne on tiettävästi jossain määrin muuttunut sen vuoksi, että Venäjältä on sen jälkeen tarkoituksellisesti ohjattu ihmisiä rajalle.

Rantanen on nyttemmin korostanut, että tilanteesta ei päästä eteenpäin, jollei uskalleta todeta, että tämä ei ole turvapaikkakysymys.

MAAHANMUUTTOVIRASTON (Migri) on tehtävä nopeutettu tutkinta yhtä huolella kuin normaalistikin. Myös tavanomaiset vastaanottopalvelut sekä oikeusapu ja tulkkaus on järjestettävä koko menettelyn ajan.

Oikeuskansleri totesi aiemmasta esityksestä antamassaan lausunnossa, että olennaista on pystyä nopeasti seulomaan hakijat, joilla on perusteltu tarve kansainväliseen suojeluun ja nopealla aikataululla käännyttää muut henkilöt maahan päästämättä.

- Huomiota on siis kiinnitettävä resurssointiin ja menettelyn organisointiin, oikeuskansleri totesi.

Käytännön yksityiskohdista, kuten siitä miten hakijat pystyttäisiin jo rajalla seulomaan nopeasti, ei tietoa toistaiseksi juuri saa. Arvio perustuisi esimerkiksi kansainväliseen tietojen vaihtoon. Mallia on katsottu muualta Euroopasta, kertoo eräs lähde.

RAJAMENETTELYN lisäksi Suomi ottaa nopeutetun turvapaikkamenettelyn käyttöön kaikissa EU-direktiivin sallimissa tilanteissa. Tällä hetkellä ulkomaalaislaissa on mahdollistettuna vain osa.

Nopeutetun menettelyn aikana hakijalla on oikeus liikkua missä hän haluaa Suomessa, mutta kielteinen turvapaikkapäätös voidaan panna täytäntöön tavallista nopeammin.

Hakemus voidaan käsitellä nopeutetusti esimerkiksi jos turvapaikanhakija selkeästi haluaa vain töitä ja parempaa elämää, eikä hän esitä vainoon liittyviä perusteita.

Nopeutetun menettelyn ja rajamenettelyn keskeinen ero on, että jälkimmäisessä hakijan liikkumisvapautta rajoitetaan ja sitä voidaan käyttää ainoastaan ulkorajalla jätettyihin hakemuksiin.

Kielteisestä päätöksestä voi aina valittaa. Normaalissa menettelyssä hakija saa jäädä automaattisesti Suomeen odottamaan valitustuomioistuimen päätöstä.

Nopeutetussa menettelyssä olevan hakijan pitää hakea hallinto-oikeudelta täytäntöönpanokieltoa eli sitä, että häntä ei voi käännyttää valituksen käsittelyn ajaksi. Jos hallinto-oikeus ei anna toimeenpanokieltoa, hakija voidaan käännyttää, vaikka itse valitus vielä tutkittaisiin.

Rajamenettelyssä voidaan käsitellä sekä nopeutetun menettelyn tapaukset että tapaukset, jotka voi jättää tutkimatta. Tutkimatta jättäminen tarkoittaa, että Suomi ei tutki turvapaikkaperusteita, vaan sen voi tehdä esimerkiksi joku turvallinen kolmas maa.

STT / Sanna Nikula

Itäraja on kiinni voimassaolevalla päätöksellä 14.1 saakka.Lisäpäätöksiä tehdään tarpeen mukaan.Hybridihyökkäys on voitava torjua kaikissa olosuhteissa ja sisäministeriö käy oman kokonaisuutensa läpi nopealla aikataululla mukaanlukien mahdolliset lainsäädäntömuutokset. #itäraja

— Mari Rantanen (@MariPSRantanen) December 17, 2023