Lisärahoitustarvetta selvitettiin ministeriöiden ja hyvinvointialueen valmisteluryhmässä. Siinä todettiin, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on oikeutettu lisärahoitukseen, mutta ryhmässä ei syntynyt yksimielisyyttä tarvittavasta määrästä. Ryhmässä olivat edustettuina valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja Siun Sote.

-  Hallitus turvaa suomalaisten perusoikeusliitännäiset ja perustuslain mukaiset palvelut. Käytämme tarvittaessa lainsäädännön kaikkia keinoja, myös arviointimenettelyjä ja lisärahoitusta, turvataksemme lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden toteutumisen koko maassa, lupasi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.

Ikosen mukaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tukipäätös perustuu tarkkaan selvitykseen ja virka-arvioon alueen tilanteesta. Valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan, että alue ei ole kyennyt järjestämään palveluja lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi palveluissa ei ole havaittu sellaista väljyyttä, joka mahdollistaisi puutteiden korjaamisen pelkästään kohdentamalla rahoitusta uudelleen.

Oikeuskansleri linjasi huhtikuussa, että hyvinvointialueen ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos alueen rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.

Siun Soten johtaja Kirsi Leivonen piti lisärahoituspäätöstä tosiasioiden tunnustamisena ja siten erittäin merkittävänä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun hyvinvointialueelle myönnetään rahoituslain mukainen lisärahoitus.

-  Kertaluonteinen ja euromäärältään pieni lisärahoitus ei ole ratkaisu alueemme talousahdinkoon. Valtion tulee turvata kaikille hyvinvointialueille väestön palvelutarpeeseen perustuva laskennallinen rahoitus täysimääräisenä. Tämä edellyttää rahoituslain räikeimpien epäkohtien pikaista korjaamista, Leivonen totesi tiedotteessa.