Skinnari totesi olevansa tyytyväinen, että Suomi saa pätevän komissaarin. SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen on saamassa komissiossa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan salkun.

– On ollut erittäin hienoa nähdä, että komission johto hakee myös ilmiöpohjaisuutta, jota me myös haimme hallitusneuvotteluissa. Tämän päivän globaaleja ongelmia ei ratkaista perinteisissä siiloissa ja hallinnonaloilla. Uskon, että tällainen kansainvälisten kumppanuuksien salkku on erittäin mahdollistava kun puhumme ilmastonmuutoksesta, äärimmäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan hallitusohjelmamme on rakennettu historiallisella tavalla kestävän kehityksen ajattelun pohjalle. Sosiaalisen, ekologisen ja talouden kestävyyden tasapaino näkyy koko ohjelmassa.

Suomen kansainvälinen yhteistyö perustuu kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka.

Hallitusohjelma peräänkuuluttaa kehityspolitiikalta pitkäjänteisyyttä ja yli hallituskausien ylittyviä painopistevalintoja. Niinpä esimerkiksi perinteinen kehityspoliittinen selonteko jää nyt tekemättä.

– Katsomme rohkeasti yli vaalikausien Suomen kehityspolitiikkaa ja tämän sektorin tulevaisuutta, Skinnari perustelee.

Skinnarin mukaan kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä toteutetaan neljällä painopistealueella. Ne tukevat vuoteen 2030 asti ulottuvaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa.

Asetetut strategiset painopisteet ovat naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, kestävä talouskasvu ja työ, oikeusvaltion ja toimivien yhteiskuntien vahvistaminen sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat.

Toisesta painopistealueesta, talouskasvusta ja työstä puhuttaessa  suomalaisilla yrityksillä on Skinnarin mukaan kilpailukykyistä osaamista, jota voidaan hyödyntää kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa.

Investointisijoituksia kohdennetaan erityisesti tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin ja ilmastoratkaisuihin. Maantieteellisenä painopisteenä Afrikka.

Skinnari iloitsee siitä, että muun muassa Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat olleet erittäin kiinnostuneita Afrikasta.

– Katsomme yhdessä kohdemarkkinoita, Skinnari sanoo ja uskoo, että vesi-, energia-, kiertotalouden parissa on paljon tehtävää.

Rinteen hallitus on myös laatimassa Afrikka-strategian.