SDP:n ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Ville Skinnari.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanaparista ulkopolitiikan tekemisen tarve ei ole turvallisuustilanteen muuttuessa kadonnut minnekään. Päinvastoin, Skinnari totesi.

Hän jatkoi, että kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat osoitus monenkeskisen järjestelmän kestävyydestä ajassa, jossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan.

SKINNARI painotti, että Suomen tulee olla kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä globaali toimija.

– Jotta voimme torjua ilmastonmuutoksen kaltaisia, merkittäviä rajat-ylittäviä uhkia tai oli kyse sitten kansainvälisestä rauhasta tai vakaudesta, tarvitsemme yhteistyötä ja vuoropuhelua muun muassa Kiinan ja muiden BRICS-maiden kanssa. Afrikan, Keski-Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys tulee kasvamaan.

Skinarin mukaan Suomen kehityspolitiikan keskeisinä päämäärinä tulee edelleen olla köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen ja ihmisoikeuksien tukeminen.

– Se edellyttää aitoa yksityisen sektorin sitoutumisesta. Tämä ei sivuuta julkista kehitysapua vaan täydentää perinteistä lahjamuotoista kehitysapua.

Skinnari sanoi, että suomalaiset yritykset tulee saattaa vahvemmin mukaan kehitysyhteistyösektorin hankkeisiin.

– Taloudellinen turvallisuus edellyttää monipuolisia kumppanuuksia haavoittuvuuksien vähentämiseksi. Miten hallitus tulee tätä tavoitetta edistämään? hän kysyi.

SKINNARIN mukaan tarvitaan nopeasti konkreettisia ratkaisuja.

– Meillä ei ole aikaa odottaa. Team Finland – uudistus on kestänyt liian kauan. EU:n Global Gateway ei saa jäädä suunnitteluksi. Tuloksia pitää saada aikaan.

Skinnari muistutti olevan selvää, että kehitysyhteistyösektoreilla toimivien yritysten tulee noudattaa ihmisoikeuksia ja huomioida ympäristövaikutukset.

– Tätä vastuuta ei poista se, että investoinnit toteutetaan kehittyvissä maissa.

– Työelämän perusoikeuksia ja ihmisarvoisen työn merkitystä osana kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä on edistettävä. Ulkoasianvaliokunnan mietinnön mukaisesti työelämä, parempi sellainen, ja riittävä toimeentulo vahvistavat ihmisten hyvinvointia.

Skinnari tiivisti, että kehitysyhteistyöllä ja kaupallistaloudellisilla suhteilla luodaan ulkopoliittista pääomaa sekä Suomen talouden kansainvälistä kasvua.

– Molempia Suomi tarvitsee ollakseen globaalissa maailmassa kokoaan suurempi ja kasvattaakseen kansainvälisen kaupan kakkua ja menestyäkseen esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa. Miksi te arvoisa hallitus syötte tätä kakkua ettekä kasvata sitä? Lyhytnäköiset leikkaukset eivät tue Suomen kasvua, vaan päinvastoin.