– Meillä ei ole enää varaa olla panostamatta Afrikkaan — Afrikan geopoliittinen asema ja mahdollisuudet on vihdoin tunnustettava, Soini sanoi.

– Afrikka on lähinaapurimme.

Soinin mukaan konflikteista ja huonosta hallinnosta kertovien uutisten varjoon jää se, että puolet maailman nopeimmin kasvavista talouksista sijaitsee juuri Afrikassa.

– Olen tiivistänyt asian niin, että meidän on valittava joko ihmiset tai tavarat, Soini sanoi.

– Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on saatava hallittuihin uomiin, siihen ei ole nopeaa ratkaisua.

Soinin mukaan hyvin toteutettu kehitysyhteistyö on tässä yksi väline, samoin vakauden edistäminen. Tärkeintä on kuitenkin taata Afrikan maille reilu kohtelu maailmanmarkkinoilla ja edistettävä niiden integroitumista maailmantalouteen.

– Haastankin Suomen elinkeinoelämän kanssamme pohtimaan, millainen toimija voimme olla Afrikan kasvumarkkinoilla, Soini sanoi.

Omalta osaltaan Soini kertoi “elävänsä niin kuin opettaa” lähtemällä lokakuussa kiertomatkalle Afrikkaan. Samaa suunnittelee myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.), jonka mukaan Afrikka-osaaminen ja kontaktit ovat Suomessa liian kapeilla harteilla.

– Toivon, että itsekin voin vielä tehdä Afrikka-kierroksen ennen seuraavia vaaleja, Sipilä sanoi.

Hän toivoo Suomen kehitysavun vähitellen nousevan takaisin YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun talouden pohja on vahvistunut.

– Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän on mietittävä uusia ja innovatiivisia keinoja Afrikan huomioimiseksi kokonaisvaltaisemmin, Sipilä myönsi.

Turvallisuuspolitiikan osalta Soini ei näe Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun arvostelemassa Suomen tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa mitään arveluttavaa.

– On turhaa yrittää maalata Naton toimintaa provokaatioksi, kun se puolustusliittona vastaa Venäjän voimapolitiikkaan, Soini linjasi.

Hänen mukaansa Krimin anastamisen tuomitsemisesta ei tingitä mutta toisaalta Venäjälle ei myöskään pidä kääntää selkää. Yhteistyö Euroopan kanssa olisi Soinin mukaan eniten juuri Venäjän oman edun mukaista.

– Jos Venäjää tarkastellaan globaaleja ajureita varten, niin se on altavastaaja – heikkenevä talous, supistuva väestö, ja teknologian alalla sen kärki on kapean sotilaallinen. Näitä perusongelmia se ei ratkaise yksin, Soini totesi.

– Mutta yhteistyö edellyttää muutosta. Venäjän pitää noudattaa pelisääntöjä, hän muistutti.

Sipilän mukaan Suomi tukee vankkumattomasti EU:n yhteistä Venäjä-politiikkaa.

– Pidän myös tärkeänä kahdenvälistä Venäjä-suhteen hoitoa ja keskustelua alueellisista kysymyksistä. Itämeren suojelu, arktiset kysymykset ja pohjoinen ulottuvuus ovat esimerkkejä siitä käytännönläheisestä yhteistyöstä, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä, Sipilä linjasi.
STT–NIILO SIMOJOKI