Se on julkaistu Scandinavian Political Studies -aikakauslehdessä.

Artikkelin mukaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan nousi tärkeimmäksi selitystekijäksi sille, miksi joku äänesti perussuomalaisia. Sama ilmiö toistui vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Ennen puheenjohtajavaihdosta kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 ja 2015 perussuomalaisten äänestäjät olivat tutkijoiden mukaan melko sekalainen ryhmä, jossa oli kielteistä suhtautumista maahanmuuttoon, EU-vastaisuutta ja tyytymättömyyttä poliitikkoja kohtaan, mutta yksikään näistä tekijöistä ei ollut muita tärkeämpi.

-  Tutkimuksemme osoittaa, että siinä missä Timo Soinin perussuomalaiset oli protestiliike eliittiä vastaan, Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran puolue houkuttelee äänestäjiä, joilla on radikaalit oikeistomielipiteet, erityisesti kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoa kohtaan, valtio-opin professori Kimmo Grönlund toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa analysoitiin kansallisia eduskuntavaalitutkimuksia, jotka on tehty kyselytutkimuksina äänestäjien keskuudessa.

TIMO SOINI erosi puolueen puheenjohtajuudesta kesällä 2017, ja Halla-aho voitti puheenjohtajakisassa puoluejohdon suosikin Sampo Terhon.

Tämä johti siihen, että osa kansanedustajista erosi puolueesta ja perusti myöhemmin uuden puolueen nimeltään sininen tulevaisuus. Perussuomalaisista eronneet pysyivät hallituksessa, ja Halla-ahon johtama perussuomalaiset joutui oppositioon.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sininen tulevaisuus ei saanut yhtään paikkaa.

Tutkijoiden mukaan perussuomalaiset sai tuolloin uusia maahanmuuttovastaisia äänestäjiä. Osa puoluetta aiemmin äänestäneistä, jotka eivät suhtautuneet yhtä kriittisesti maahanmuuttoon, siirtyivät muiden puolueiden taakse tai jättivät äänestämättä.