Mitään näistä emme haluaisi siirtää tuleville sukupolville. Silti siirrämme jatkuvasti mallina edellä mainittuja asioita lapsillemme ja nuorillemme. Sen lisäksi, että käännämme katseitamme vanhempien ja koulujen henkilökunnan puoleen lasten kiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa, meidän on herättävä tarkastelemaan aikuisten maailmaa ja sen vaikutuksia lasten vuorovaikutustaitoihin.

Vuorovaikutuksen ammattilaiset ovat tuskin eri mieltä kanssani siitä, että some-kulttuuri vaikuttaa vuorovaikutukseen tehden siitä toisaalta pinnallisempaa ja toisaalta turruttavampaa kuin aiemmin. Toistuvat epäasiallisuudet ja aggressiiviset kommentoinnit saavat meidät ohittamaan käytöstä, josta aiemmin olisimme huolestuneet. Todellisessa maailmassa kohtaamiset ovat kohteliaampia ja aidompia, kasvotusten ei kehdata olla yhtä kärkkäitä. Tämä on usein kuitenkin helppo korjata myöhemmin twitterissä tai facessa napakasti arkaan kohtaan nasauttaen.

Sosialidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on viime viikkoina ottanut kantaa tärkeisiin asioihin julkisuudessa. Hän on puhunut some-häirintään puuttumisen tärkeydestä sekä somessa tapahtuvan viestinnän sävyistä. Naiset kokevat verkossa häirintää enemmän kuin miehet ja tämä johtaa usein verkossa toimimisen rajoittamiseen. Olen itsekin tullut varovaisemmaksi somessa juuri tästä syystä. Hallitus valmistelee parhaillaan lakiuudistusta, jossa puututaan tiukemmin seksuaaliseen häirintään verkossa. Mäkysen mukaan Pohjanmaalla on myös perustettu puolueen vaikuttajille Facebook-ryhmä, jossa muunmuassa jaetaan kokemuksia ja pohditaan somessa vastaan tulevia argumentteja yhdessä. Ryhmän tarkoitus on tukea puolueen jäseniä some-vaikuttamisessa. Tämä kuulostaa menettelyltä, joka kannattaisi ottaa muuallakin käyttöön valmistautuessamme kuntavaaleihin, jotka tulevat tapahtumaan tällä kertaa suurelta osin sosiaalisen median alustoilla.

Etenkin verkossa unohtuu helposti harkinta ja vastuu omasta kommentoinnista. Ollaan muka anonyymejä, vaikkei oikeasti ollakaan. Kuka tahansa voi kopioida ja välittää kenen tahansa jakamia asioita eteenpäin hetkessä. Ennen kuin asianomainen edes ymmärtää olleensa hätäinen ja harkitsematon, some julistaa suureen ääneen munauksen isolle joukolle. Mitä julkisempi henkilö sen suurempi yleisö, niin hyvässä kuin pahassa. Poliittiseen keskusteluun kuuluu varmasti tietynlainen nokittelu ja kyynärpäätaktiikkakin. Kuitenkin huomaan useasti miettiväni onko tämänkaltainen vuorovaikutus yhteiskuntaa eteenpäin vievää ja rakentavaa? Tiedän, että ainakaan se ei ole hyvä malli lapsillemme ja nuorillemme. Yritys olla toistamatta epäkohteliasta vuorovaikutuksen mallia käy hetki hetkeltä vaikeammaksi. Silti en luovuta.