Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi toimittajille Brysselissä torstaina, että kokouksessa annettiin tuki komission tulevalle esitykselle siitä, että jäädytettyjen venäläisvarojen korkotuottoja voidaan käyttää Ukrainan asehankintoihin. Unkarikaan ei tällä kertaa asettunut päätöksen esteeksi.

-  Olen tyytyväinen, että kokous oli niin yhtenäinen ja päättäväinen, Orpo sanoi.

EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin ehdotuksessa tuotoista 90 prosenttia ohjattaisiin Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia EU:n omasta budjetista.

RAUHANRAHASTO on EU-budjetin ulkopuolinen väline, jonka kautta EU:n jäsenmaat voivat hakea korvausta Ukrainalle lähetetystä aseavusta. Unkari on kuitenkin viime kuukaudet halvaannuttanut rahaston toimintaa estämällä maksatukset sen kautta.

Orpo kertoi myös, että Suomen tällä viikolla julkaisema aloite Euroopan investointipankin (EIP) käyttämisestä laajemmin puolustusteollisuuden rahoittamiseksi sai yksimielisen ja laajan tuen huippukokouksessa.

Aloitteessa ideana on se, että yksityistä rahaa saataisiin liikkeelle puolustusteollisiin investointeihin.

-  Tämä on Suomen tavoite, jotta rahoittamiseen ei tarvittaisi yhteistä eurooppalaista rahaa – ainakaan lainarahaa, Orpo sanoi.

KUUMA peruna kokouksessa oli myös se, miten Euroopan omaa puolustusta voidaan kohentaa Venäjän uhan leijuessa maanosan yllä.

Osana tätä keskusteluihin on palannut näkemyksiä jakava EU:n yhteisvelka.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisi hiljattain mielipidekirjoituksen, jossa hän vaati eurooppalaisten velkakirjojen liikkeellelaskua esimerkiksi kalustohankintoihin. Financial Times kertoi torstaina, että myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron kannattaisi ajatusta.

Yhteisvelka ei kuitenkaan ole millään tapaa helposti nieltävä päätös jäsenmaiden keskuudessa.

Orpon mukaan Venäjän uhkaan pitää vastata myös yhteisin eurooppalaisin toimin.

-  Siihen tarvitaan rahoitusta. Korostamme sitä, että ensisijaisesti pitää käyttää olemassa olevia instrumentteja. Siksi teimme aloitteen EIP:n käytön laajentamisesta.

Orpo sanoi toivovansa yhteisvelan suhteen malttia.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti yhteisvelkaan. Mutta samalla meidän pitää pystyä löytämään ratkaisuja siihen, että puolustusteollisuuden investoinnit saadaan alkuun.

KOKOUKSESSA saatiin myös sopu Gazaa koskevista päätöslauselmista, joissa EU vaatii välitöntä humanitaarista taukoa Gazaan.

Tauon on johdettava kestävään aselepoon, Eurooppa-neuvoston Michel sanoi.

-  Oli äärettömän tärkeää ja välttämätöntä, että saimme aikaan päätelmät Lähi-idästä. Olen pitänyt jopa kiusallisena sitä, ettei EU ole saanut aiemmin yhteistä kantaa aikaiseksi, Orpo totesi.

EU:ssa on ollut sisäisiä jakolinjoja suhtautumisessa Gazaan. Esimerkiksi Espanja ja Irlanti ovat puhuneet voimakkaasti tulitauon puolesta, kun taas Tshekki, Unkari ja Itävalta ovat myötäilleet enemmän Israelin kantoja.

YHTEISET Gaza-kannat syntyivät Orpon mukaan torstaina suhteellisen lyhyellä keskustelulla. Suurta riitaa ja dramatiikkaa ei ollut, toisin kuin ensimmäisellä kerralla, kun asiasta yritettiin sopia, hän sanoi.

-  Nyt aika oli vihdoin kypsä.

Hyväksytyissä kokouspäätelmissä todetaan, että EU vaatii Israelia pidättäytymään maaoperaatiosta Rafahissa. EU:n mukaan se pahentaisi Gazan humanitaarista kriisiä entisestään. EU:n mukaan yli miljoona palestiinalaista on etsinyt turvaa Rafahista.

Orpon mukaan Israelin hyökkäys Rafahiin olisi täysin tuomittava.

-  Se aiheuttaisi niin valtavan humanitaarisen katastrofin, ettei EU sitä voi hyväksyä.

EU linjasi myös tukevansa aloitetta, jossa Gazaan kuljetettaisiin apua meriteitse Kyproksen kautta. EU tuomitsee myös äärijärjestö Hamasin hyökkäyksen Israeliin ja vaatii järjestön ottamien panttivankien vapauttamista.

KOKOUKSESSA EU sopi avaavansa myös jäsenyysneuvottelut Länsi-Balkanilla sijaitsevan Bosnia-Hertsegovinan kanssa.

Michelin mukaan Bosnia-Hertsegovinan paikka on eurooppalaisessa perheessä.

EU-komissio antoi aiemmin tässä kuussa suosituksen jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta.

Käytännössä maan tie EU:n jäseneksi lienee vielä pitkä.

Bosnia-Hertsegovinan poliittinen tilanne on ollut jännitteinen. 1990-luvulla käydyn Bosnian sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinan liittovaltio jaettiin kahteen alueeseen eli muslimien ja kroaattien federaatioon ja serbitasavaltaan (Republika Srpska).

BOSNIAN serbijohtajalla Milorad Dodikilla on läheiset suhteet Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, ja hän on esimerkiksi vastustanut Nato-jäsenyyttä.

Dodik on pitkään kampanjoinut sen puolesta, että serbitasavalta eroaisi Bosniasta.

Joulukuussa EU linjasi avaavansa jäsenyysneuvottelut myös Ukrainan ja Moldovan kanssa.

Kokous jatkuu vielä perjantaina, jolloin EU-johtajat keskustelevat maataloudesta. Lukuisissa Euroopan maissa on järjestetty viime viikkoina viljelijöiden protesteja.