Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

”Sosiaalisessa mediassa myös väärää tietoa levitetään tehokkaasti” – some luo uusia paineita lääkäreiden ja hoitajien työhön

iStock

Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät uudessa tutkimushankkeessa, kuinka sosiaalinen media muuttaa terveydenhuollon asiantuntijoiden työtä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.

Demokraatti

Demokraatti

Aiemmin on tutkittu, kuinka kansalaiset käyttävät sosiaalista mediaa hoitaessaan sairautta tai edistäessään terveyttä. Näiden tutkimusten pontimena on ollut huoli sosiaalisessa mediassa leviävästä, lääketieteellisesti virheellisestä tiedosta. Juuri alkaneessa Tietämättömyyden tilassa -tutkimuksessa sen sijaan selvitetään, kuinka sosiaalinen media voi sekä edistää että haitata lääkäreiden ja hoitajien työtä ja vuorovaikutusta potilaiden kanssa.

– Terveysviestinnässä on tutkittu paljon sitä, miten kansalaiset käyttävät sosiaalista mediaa vertaistukena ja terveystiedon lähteenä. Terveydenhuollon asiantuntijoiden ammatillista suhdetta sosiaalisen mediaan sen sijaan on tutkittu kansainvälisestikin vain vähän, kertoo terveysviestintään erikoistunut yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tietämättömyyden tilassa -projektista tiedotteessa.

Torkkolan mukaan tiedossa on, että sosiaalisessa mediassa leviävä terveystieto vaikuttaa lääkäreiden ja potilaiden sekä hoitajien ja potilaiden vuorovaikutukseen.

– Näyttääkin siltä, että suomalaisten terveydenhuollon instituutioiden ja asiantuntijoiden perinteisesti nauttima yhteiskunnallinen ja kulttuurinen auktoriteettiasema on ohenemassa, Torkkola jatkaa.

Potilaat kiistävät lääkärin tai sairaanhoitajan argumentit ja haluavat keskustella vaihtoehtoisista tavoista hoitaa terveyttä.

– Sosiaalisessa mediassa myös väärää tietoa levitetään tehokkaasti, muistuttaa hankkeen tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Vuolannon mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lääketieteellistä tietoa kritisoidaan muun muassa keskusteluissa rokotuksista ja koululääketieteen ulkopuolisista hoidoista.

– Asiakastapaamisissa tämä voi näkyä siinä, että potilaat kiistävät lääkärin tai sairaanhoitajan argumentit ja haluavat keskustella vaihtoehtoisista tavoista hoitaa terveyttä, Vuolanto sanoo.

Suomen Akatemian rahoittamassa monitieteisessä hankkeessa tutkitaan, kuinka virheellisen tiedon tahallinen levittäminen haastaa korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osaamista, asemaa ja tiedon tuottamisen tapoja terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja teknologiateollisuudessa.

Tutkimuksen kohteena on sekä väärän tiedon levittäminen että se, kuinka robotiikan ja tekoälyn kehitys sekä tiedon tuottamisen uudet tavat kuten vertaistoiminta, vapaaehtoistyö ja kokemusasiantuntijuus  muuttavat asiantuntijatyön luonnetta 2020-luvun vaihteessa.

Tutkimusaineistoa kerätään parhaillaan kyselytutkimuksella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkäri- ja hoitajakunnalle. Kyselyn perusteella saadut ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan kesällä kansainvälisissä konferensseissa Madridissa ja Malmössä. Tutkijat suunnittelevat myös tutkimuksen laajentamista kansainväliseksi vertailututkimukseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE