Politiikka
22.12.2016 13:44 ・ Päivitetty: 22.12.2016 13:45
Sote mutkistaa silmälääkärille pääsyn – Näe ry: ”Aiheutti Norjassa vuoden aikana 30 000 tarpeetonta lääkärikäyntiä”
Keskiviikkona julkaistu ja lausuntokierrokselle lähtenyt sote-lakipaketti mutkistaa silmäterveydenhuollon palveluketjua, toteaa muun muassa optikoita ja yksityisiä silmäklinikoita edustava Näe ry.
Lakiluonnoksessa on Näe ry:n mukaan myös paljon hyvää. Se mahdollistaa pk-yritysten ja ammatinharjoittajien osallistumisen terveyspalveluiden tuotantoon, joka on Näe ry:n mukaan myönteistä niin kuntien elinvoimaisuuden kuin kansalaisten saaman palvelun kannalta. Silmäterveydenhuollon peruspalveluiden nykytilanne ja -rakenne on kuitenkin jäänyt yhdistyksen mukaan luonnoksessa huomiotta.
”Jotta resurssit saataisiin tehokkaaseen käyttöön, tulisi silmäterveydelle luoda itsenäinen, suora palveluväylänsä, johon on valmis malli olemassa suunterveydenhuollossa. Lakiluonnoksen mallissa asiakkaan polku kulkisi optikon tekemän silmäterveyslöydöksen jälkeen jatkossa aina sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta”, Näe ry toteaa.
”Asiakkaan kannalta uuden mutkan lisääminen on täysin järjetöntä.”
”Nykyisin silmäterveyden peruspalvelut tuotetaan pääosin optikkoliikkeinä tunnettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden kautta; kaikkiaan 688:sta optikkoliikkeestä 619 eli noin 90 % tarjoaa myös silmälääkärin vastaanottopalvelut. Julkinen terveydenhuolto ei ole Suomessa koskaan tuottanut silmäterveyden peruspalveluita”, yhdistys muistuttaa.
Optikkoliikkeissä optikon ja silmälääkärin vastaanotoilla asioi vuosittain 1,2 miljoonaa suomalaista. Taloustutkimuksen lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan asiakkaista kaksi kolmesta menee ensin optikon tutkimukseen. Kymmenen prosenttia optikolla käyneistä ohjataan edelleen silmälääkärin tutkimukseen optikon tekemän löydöksen perusteella, joustavasti useimmiten saman katon alla.
Uuden lakiluonnoksen ehdotuksen mukaan asiakas siirtyisi optikolta sosiaali- ja terveyskeskukseen, ja vasta sieltä maksusetelin turvin takaisin silmälääkärille.
”Asiakkaan kannalta uuden mutkan lisääminen on täysin järjetöntä”, Näe ry toteaa.
Sen mukaan vastaavaa kokeiltiin Norjassa terveydenhuoltoreformin yhteydessä, mutta järjestely purettiin vuonna 2007. Käytäntö todettiin kasvaneen hoitoviiveen vuoksi potilasturvallisuuden kannalta ongelmalliseksi.
”Se aiheutti yli 30 000 tarpeetonta yleislääkärikäyntiä vuosittain, kun asiakkaat hakivat optikkokäynnin jälkeen omalääkäriltään maksusitoumuksia silmälääkäriin pääsyä varten. Samaa virhettä ei pidä tehdä Suomessa.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.