– Myös tietosuojavaltuutettu ja oikeusoppineet ovat yllättyneet hankkeesta. Miten kansalaisten yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyvät asiat on selvitetty, Kiuru kysyi ja kutsui soten pisteytysjärjestelmää profiloinniksi.

– Missä ovat ne yksiselitteiset lakipykälät, perustelut ja oikeutus tälle hankkeelle. Nyt me olemme ministeri Saarikko pelkästään teidän sananne varassa, hän jatkoi.

Saarikon mukaan suomalaisissa tietorekistereissä on meistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta tietoa poikkeuksellisen paljon, joka kiinnostaa muun muassa kansainvälisiä tutkijoita. Saarikko kuitenkin kiisti, että ihmisiä oltaisiin pisteyttämässä.

– Kukaan kansalainen ei tule pisteytetyksi henkilökohtaisesti tai niin, että hänen tietojaan luovutetaan yksityisille sote-toimijoille, hän jatkoi.

Saarikko piti puistattavana vertausta, jonka mukaan korvausmallissa oltaisiin määrittelemässä ihmisen arvoa.

– Me olemme luomassa tiedolla johtamisen mallin, jossa voimme varmistua, että sote-keskuksessa rahaa liikkuu sen mukaan, paljonko siihen keskukseen listautuneet ihmiset tarvitsevat hoitoa.

Ministeri myös muistutti, että potilasarkiston tiedot tai potilastiedot, joita ihminen voi pyytää myös nähtäväkseen ovat eri asia kuin palveluntuottajien korvausperusteet eli puheena olevat pisteet. Hän toisti, että pisteytyksessä käytettävä tieto on anonyymiä.

– On eri asia kulkeeko tieto kuten aikaisempi potilashistoria lääkäriltä toiselle ja on eri kysymys arvioida miten tietoja käsitellään anonyymisti massana korvausperusteiden pohjana, Saarikko sanoi.

Anna-Maja Henriksson (r.) piti hyvin ymmärrettävänä, että kansalaisilla on vaikeuksia ymmärtää, mistä pisteytysjärjestelmässä on kysymys.

– Minun mielestäni me emme täällä eduskunnassakaan tiedä, Henriksson sanoi.

– Syntyykö pisteytyksen pohjalta uusi rekisteri vai ei ja jos ei, mistä tiedot saadaan? Miten turvataan se, etteivät tiedot vuoda, Henriksson kysyi ja viittasi julkisuudessa esillä olleisiin tietovuotoihin.

Saarikko ei vastannut Henrikssonin rekisteriä koskevaa kysymykseen, mutta totesi että Suomessa on vahva tietosuojalainsäädäntö, jonka kanssa soteuudistus on linjassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne paheksui salissa hallituspuolueiden riveistä kuultua naureskelua.

– Koko sote-uudistus on iso ja kansalaisia hämmentävä asia. Tämä uusi pisteytyskeskustelu, joka lähti liikkeelle julkisuudesta on hämmentänyt edelleenkin. On pahan kuuloista, että vakavalle asialle nauretaan. Kyse on hyvinvointivaltion aivan keskeisistä asioista, Rinne sanoi.

Rinne kysyi Saarikolta tarvittaisiinko pisteytysjärjestelmää lainkaan, jos hallitus ei olisi päättänyt sote-uudistuksessaan erottaa tilaajaa ja tuottajaa toisistaan ja mennä markkinamalliin.

Rinteelle vastasi maakunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), joka ei kommentoinut varsinaista kysymystä. Sen sijaan Vehviläinen nosti esiin maakuntien rahoitusmallin, josta yli 80 prosenttia tulee THL:n vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen perusteella. Tärkein kriteeri on sairastuvuus.

– Sairastavuuden osalta on hyvin tarkasti määritelty diagnoosikohtaisesti ne sairaudet, mistä minkäkin verran tulee rahoitusta. Jos pystymme katsomaan rahoitusta tai korvausmallia, niin ei se tule mistään ilmasta. Se vaatii tutkimustietoa ja sitä THL on tekemässä, Vehviläinen sanoi.