Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan ei ole tiedossa, aikooko puhemiesneuvosto edes käsitellä istuntokauden mahdollista pidentämistä.

Perustuslakiasiantuntijat ja virkamiehet kommentoivat STT:lle, millaisena näkevät sote-uudistuksen tulevaisuuden.

Miten todennäköistä sote-uudistuksen läpimeno tällä vaalikaudella on?

– Tämä on teknisesti läpivietävissä, jos perustuslakivaliokunnan ponsiin löydetään ratkaisuehdotukset. Nyt on enemmän kyse aikataulusta kuin siitä, ettei tämä sote-malli täyttäisi Suomen perustuslain ja suomalaisen juridiikan vaatimuksia.

Nergin mukaan valmistelijat puhuvat “erittäin ohuesta oljenkorresta, joka on olemassa”.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila:

Virkamiesten näkökulmasta sote-uudistuksen läpimeno on 99,9-prosenttisen varmaa, Varhila katsoo.

– Poliittinen päätöksentekijä sitten toki päättää poliittisen tilanteen, mutta kyllä me virkamiehet näemme, että mahdollisuudet läpimenoon on ja töitä tehdään sen eteen.

Varhilan mukaan perustuslakivaliokunta antoi hyviä viitteitä korjausten tekemiseen sote-uudistuksen mietintöluonnoksiin.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen:

– Minun tehtäväni ei ole asiantuntijajuristina tätä arvioida. Fakta sinällään kuitenkin on, että vaalikauden viimeiset viikot ovat käsillä. Arvioni mukaan perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta on huomattava työmäärä edessä lyhyessä ajassa.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro:

– Sen voin sanoa, että valiokunnan lausunnossa on nostettu monentyyppisiä ongelmia esiin, joista jotkin ovat varmaan aika yksinkertaisesti ratkaistavissa. Osa on vähän hankalampia ja voi olla, että aika loppuu kesken tai ainakin on suuri työmäärä tehtävänä hyvin lyhyessä ajassa.

Mitä tapahtuu, jos sote-uudistus ei mene läpi tällä vaalikaudella?

Kukaan haastateltavista ei halunnut spekuloida asiaa.

Miten arvioitte sote-uudistuksen valmistelua? Millaisen arvosanan antaisitte?

Nerg:

– Olisi pitänyt käydä enemmän keskustelua siitä, minkä takia tätä asiaa tehdään, mitkä ovat ne tavoitteet ja haasteet tämän takana. Se olisi varmaan auttanut kansalaisia ymmärtämään, mitä tässä tehdään, mihin etsitään ratkaisuja.
Nerg ei halua antaa arvosanaa sote-uudistuksen valmistelulle.

Varhila:

Valmistelutyö on ollut hyvää siihen nähden, että kyseessä on ollut täysin uudentyyppisen lakikokonaisuuden tekeminen aikataulupaineiden alla. Sote-uudistuksen valmistelu saa Varhilalta kouluarvosanan 8.

– Hyvin on kyetty näillä reunaehdoilla tekemään ja toteuttamaan, mutta ei olla siellä erinomaisen tasolla, siihen tämä koneisto ei ihan näillä ehdoilla pysty.

Ojanen:

Ei halua antaa arvosanaa, mutta hänen mukaansa uudistusta on valmisteltu huomattavan pitkään.

– Se, mikä nyt valtiosääntöoikeuden professorina on pakko todeta, on se, että tässä koko ajan parin viime vuoden aikana samantyyppiset kysymykset ovat kerta toisensa jälkeen tulleet perustuslain kannalta ongelmiksi. Myös tämä niin sanottu notifikaatio, joka on sinällään enemmän EU-oikeudellinen kysymys, niin senkin kanssa on painittu pari kolme vuotta.

– Virkamiehet ministeriöissä ja eduskunnassa ovat ainakin tehneet kaikkensa eikä heille tästä kaikesta voi antaa kuin ruusuja.

Lavapuro:

Ei halua antaa sote-uudistuksen valmistelulle arvosanaa. Hänestä virkamiehet ovat kuitenkin tehneet erittäin hyvää työtä.

– Tämä on hyvin laaja kokonaisuus, jonka valmistelussa on varmasti paljon haasteita, ja siihen nähden sekä eduskunnassa että ministeriössä on tehty hyvää työtä. Perusongelma on ehkä ollut, että on lähdetty näin suurta kokonaisuutta muuttamaan yhdellä kertaa.

Mitä sote-uudistuksen valmistelusta voidaan ottaa opiksi tulevaan jättimäiseen sosiaaliturvauudistukseen?

Nerg:

Sosiaaliturvauudistus on niin iso paketti, ettei sitä kannata tehdä yhden hallituskauden aikana.

– Sitä pitäisi tehdä parlamentaarisesti luomalla yhteisiä pohjia, ja kukin hallitus voi painottaa omaansa. Alusta asti pitäisi pyrkiä kansalaisten kannalta ymmärrettävään viestintään. Tavoitteet tulee selkiyttää.

Varhila:

Palastelisi valmistelun parlamentaarisesti kahdelle tai kolmelle hallituskaudelle.

– Palasten täytyy rakentaa sitä yhtä tavoitetta. Jos tavoite liikkuu, ei ole mitään hyötyä vaikka valmistelu rakennettaisiin viidelle hallituskaudelle.

Ojanen:

Niin sanottu komitealaitos pitäisi elvyttää uudelleen.

– Tässä on pääministeriä myöten korostettu, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus on sodan jälkeisen Suomen historian suurimpia ellei suurin reformi. Se ei ole mikään vaalikauden sisälle rajoittuva pieni proggis, vaan sillä on kymmenien vuosien vaikutus, ja se on ylipäätään koko valtakunnan kannalta huomattava asia. Luulisi, että tällaisia valmisteltaisiin niin, että siinä kohottauduttaisiin päiväpoliittisten ja puoluepoliittisten intressien yläpuolelle.

Lavapuro:

Mitä isompi uudistus, sitä enemmän tulee varata aikaa toimeenpanolle ja valmistelulle.

– Ehkä paluu tällaiseen komiteapohjaiseen laaja-alaiseen valmisteluun olisi yksi tapa edetä.
STT–JOHANNA LATVALA, MINNA PULLI