Keski-Suomen kunnat nimesivät maanantaina edustajansa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun poliittiseen ohjaustyöryhmään. Työryhmässä on 25 jäsentä, jotka edustavat kaikkia Keski-Suomen kuntia ja poliittisia ryhmiä suhteellisuusperusteen mukaisesti. Kaikkien ryhmän jäsenten tulee olla viime kunnallisvaaleissa edustamansa kunnan valtuustoon valittuja henkilöitä. Ohjausryhmän tavoitteena on sovittaa yhteen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen myötä tuleva lainsäädäntö ja Keski-Suomen olemassa olevat palvelut ja rakenteet.

– Keski-Suomessa ollaan pitkällä, kaikki kunnat ovat olleet aktiivisesti mukana Kuntakokouksissa, mutta lainsäädännön viivästyminen on vaikeuttanut työtä merkittävästi, kertoo Jyväskylästä ohjausryhmään valittu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.).

Äänekoskelta ohjausryhmän jäseneksi valittu SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm valittelee myös lainsäädännön viivästymistä, koska se vaikeuttaa käytännön ratkaisuiden lyömistä lukkoon vaikka maakunnallisesti ollaan edetty tehokkaasti. – Lisäksi SDP:n oman sote-kannanoton muotoilu tuli varsin myöhään, joten sosialidemokraattien kannanmuodostus on ollut vielä lähtökuopissa. Nyholm kannattaa uudistusprosessissa aktiivista mukanaoloa, koska parlamentaarisen enemmistönsä turvin hallitus voi halutessaan runnoa uudistuksen läpi .     – Ehdottomasti demareiden tulee olla pelastamassa sitä, mitä voidaan. Ihmisten hyvinvointi on niin tärkeä asia, Nyholm linjaa.

Nyholm toivoo, että ihmiset ottaisivat nyt selvää siitä, mitä tällainen uudistus todella tarkoittaisi palveluiden kannalta, koska yleinen mielipide voisi pakottaa hallituksen harkitsemaan kantaansa. Sekä Nyholm että Mäkinen ihmettelevät tapaa jolla kuntien itsehallinto ollaan murentamassa samalla, kun uusista maakunnista olisi muodostumassa kaikkea muuta kuin itsehallintoalueita. – Jos maakunta saa budjetin valtiolta, mitä sitten tehdään, kun rahat eivät riitä? Mitä itsehallintoa se on, Nyholm ihmettelee.

Molemmat haastatellut epäilevät, että tämä sote-malli kaatuu itsehallinnon ja demokratian kohdalta perustuslaillisiin ongelmiin. Lisäksi jyrkkää kritiikkiä kerää malliin sisäänrakennettu yhtiöittämisvaatimus ja maakuntahallinnon ymppääminen siihen ikään kuin kylkiäisinä. – Yhtiöittämisen, kilpailutusten ja loppu viimein ulkoistusten myötä poliittisen päätöksenteon valta periaatteessa menetetään. Yhtiöt toimivat markkinoilla yrityslainsäädännön pelisäännöillä, näin myös maakuntaomisteiset yhtiöt, Mäkinen selventää tilannetta.- Jos maakunnan oma julkinen palvelutoiminta häviää kilpailun, se todella häviää. Lisäksi tiedonsaanti ja taloudenseuranta osakeyhtiöistä on vaikeaa, avoimuus kärsii paljon.

Nyholm yhtyy näkemykseen siitä, että julkinen tiedonsaanti luottamushenkilöille ja kansalaisille muuttuu lähes mahdottomaksi. – Lisäksi vaarana on toimintojen keskittyminen kolmelle suurelle terveyspalveluyritykselle, joista kaksi on tällä hetkellä ylikansallisia yrityksiä jotka ovat mukana veroparatiisijärjestelyissä.

Molemmat haastatellut ovat sitä mieltä, että uudistustyössä ihmisten palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ovat jääneet puoluepoliittisen suhmuroinnin jalkoihin. – Kokoomus osti palveluntuotannon yksityistämisen vastineeksi maakuntahallinnon rakentamisesta Keskustalle, puhahtaa Nyholm, – Sote olisi pitänyt tehdä ensin ja aluehallintouudistus vasta sitten. – Keskustan ikiaikainen haave maakuntamallista uhkaa jyrätä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden ohi täysin, toteaa Mäkinen. – Sote olisi ollut nyt aivan akuutti ja ensimmäiseksi kuntoon hoidettava asia, maakuntauudistuksen olisivat voineet suhmuroida myöhemmin, hän jatkaa Nyholmin linjoilla.

Uusi kaavailtu malli lisää haastateltujen mielestä kansalaisten sosiaalista eriarvoisuutta, suoria ja yhteiskunnallisia kustannuksia sekä byrokratiaa. Myös asiantuntijoiden vähäinen kuuleminen ja ideologia edellä meneminen huolettaa etenkin Mäkistä.