Hallituksessa saavutettiin perjantaina sopu sote-uudistuksen poliittisista linjauksista.

Päivitettyä lakipakettia odotetaan julkisuuteen alkuviikosta sekä eduskuntaan vielä loppuvuoden aikana.

Sote-uudistusta on muodossa tai toisessa työstetty usean vaalikauden ajan. Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut opikseen edeltäjiensä epäonnistumisista, arvioi tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Molemmilla kerroilla ei tyydytty vain uudistamaan sote-rakennetta vaan haluttiin jotain muuta. Perustuslain näkökulma puolestaan huomioitiin liian myöhään, Hiilamo summaa.

Sote-uudistuksen toteutumista on odotettu hartaasti.

Uudistuksen venyessä monet alueet ovat ulkoistaneet sote-palveluitaan. Nyt uudistuksen yhteydessä on väännetty kättä, mitätöidäänkö tehtyjä ulkoistuksia. Esitetyn uudistuksen keskiössä on palveluiden julkinen tuottaminen. Yksityisiä sote-yrityksiä edustava Hyvinvointiala Hali ry on syyttänyt uudistusta palvelujen heikentämisestä.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että Rinteen ja Marinin hallitukset ovat edistäneet uudistusta edeltäjiään matalammalla profiililla. Uudistus on jäänyt kuluvan vuoden ajan koronaepidemian jalkoihin, mutta kyse voi olla myös tietoisesta valinnasta.

– Edellisten hallitusten harrastamat aika lailla mahtipontiset puheet siitä, miten paljon uudistus tuo hyvää tai taittaa kestävyysvajetta, ovat puuttuneet, Jokisipilä sanoo.

Tärkeässä roolissa uudistuksen kannalta on jälleen eduskunnan perustuslakivaliokunta, jossa uudistus on aiemmilla vaalikausilla kompuroinut.

Toinen tärkeä taho on sosiaali- ja terveysvaliokunta. Viime vaalikaudella sen johdossa toimi nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), jota on laajasti syytetty uudistuksen jarruttamisesta silloisen opposition edustajana. Hiilamon mielestä on vaara, että valiokunnissa pyritään tällä vaalikaudella maksamaan potut pottuina.

Hiilamo näkee myös nyt esitetyssä uudistuksessa myös ongelmia. Osa sote-maakunnista ovat melko pieniä, jolloin niiden toimintakyvystä ei ole varmuutta.

Professori ei myöskään innostu siitä, että maakuntien rahoitus tulee pelkästään valtiolta eikä maakunnilla ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa palveluiden tuotantotapaan.

– Jos valitsemme alueellisia päättäjiä, heillä pitäisi olla mahdollista vaikuttaa palveluiden rakenteeseen ja tuotantotapaan. Muuten on aivan nukketeatteria istua maakuntavaltuustoissa.
Hiilamon mukaan ehdotettu uudistus on kuitenkin kokonaisuutena selkeä parannus nykyjärjestelmään.

– Toivoisin, että asia menisi vihdoin eteenpäin. Tämä on ollut kansainvälisestikin katsoen häpeätarha Suomelle, että uudistuksen kanssa on kompasteltu näin pitkään, Hiilamo sanoo.

STT–Ilkka Hemmilä