Rauhoittava viesti Kakkolan analyysissä on se, että sotilaallinen toiminta ei kuitenkaan tällä hetkellä ole yhtä tiivistä kuin vilkkaampina aikoina. Se on hieman rauhoittunut.

Kakkolan rohkaisevan arvion kuulivat ne Tampereen sosialidemokraattisen Toveriseuran jäsenet, jotka vierailivat toukokuun viimeisenä päivänä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella. Vierailua isännöivät laitoksen johtaja, kenraalimajuri Timo Kakkola, kommodori Ari Kallio ja komentajakapteeni Jyrki Halme.

Syy Itämeren aluetta koskevaan sotilaalliseen kiinnostukseen on kuitenkin edelleen sama: Ukrainan tilanne heijastusvaikutuksineen.

Puolustusvoimien uusin tehtävä liittyy kenraalimajuri Kakkolan mukaan kansainvälisen avun antamiseen ja myös vastaanottamiseen. Tämä prosessi lähti liikkeelle Ranskan avunpyynnöstä Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

– Yhdet joukot, yhdet tehtävät, hän kiteytti.

Kenraalimajurin mukaan Suomen puolustus perustuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen, hyvään maanpuolustushenkeen  ja -tahtoon sekä näiden  lisäksi huipputeknologiaan.

– Kansainvälisiä sotaharjoituksia, joissa Suomi on mukana, on tänä vuonna 80.

Vaikka Suomen sotilaalliset hankinnat keskittyvät lähivuosina meri- ja ilmavoimiin, maavoimien merkitystä ei ole unohdettu. Suomen puolustus perustuu puolustusvoimien toisiaan tukeviin suorituskykyihin, joista esimerkkinä maavoimen vahva ja nykyaikainen tykistö.

Mutta, maassa kaikki hyvin.

Sitten itse logistiikkalaitokseen.

Logistiikkalaitos puolustusvoimien sydän

”Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta.” Pähkinänkuoressa siinä kaikki – joskin (sotilas)virkamiesten hallitsemalla slangilla.

Laitos on luonnollisesti pääesikunnan alainen. Sen toimintaa ohjaa pääesikunnassa puolustusvoimien sotatalouspäällikkö oman osastonsa avustamana.

Logistiikkalaitos mahdollistaa puolustusvoimien suorituskyvyt eli liki kaiken, minkä varaan puolustusvoimien joukkojen toiminta rakentuu. Reservin koulutus on yksiköissä – komppanioissa, aliupseeri- ja reserviupseerikouluissa.

Logistiikkalaitos vastaa myös esimerkiksi viime aikoina paljon esillä olleiden meri- ja ilmavoimien laitehankintojen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta.

Laitos vastaa yksittäisen sotilaan pärjäämisestäkin. Esimerkiksi sotilaan tarvitsemista varusteista vaatteista pakkeihin, työvälineistä rynnäkkökivääristä kenttälapioon, sotilaan tarvitsemasta huollosta vanikasta sissimuonaan ja haavoittuneiden hoidosta. Laitos vastaa osaltaan myös varusmiesten palvelusturvallisuudesta varusmiespalvelun aikana.

Kenraalimajuri Kakkolan esityksestä käy selväksi, että logistiikkalaitos on puolustusvoimien sydän.

Vaikeat hankinnat

Puolustusmateriaalin hankinnat eivät ole yksinkertaisia. Ei riitä, että laiva pysyy vetten päällä tai lentokone ilmassa. Puolustusvoimat tarvitsee myös niihin, niiden toimintaolosuhteisiin ja puolustusvoimien ”infraan” sopivan teknologian – aseita unohtamatta.

Kommodori Kallion mukaan sotilaallisen huipputekniikan hankinta edellyttää myös poliittisen toimintaympäristön arviointia. Hänen mukaansa tarjouskilpailun aikana on viisautta, ettei tarjokkaille synny kuvaa suosikista. HX hankinnassa sellaista ei ole.

Esimerkiksi Hornetien korvaamista uusilla koneilla on logistiikkalaitoksessa tutkittu jo pitkään. Pohdittavana ovat olleet muun muassa kyseeseen tulevien koneiden suorituskyky, asejärjestelmät, elinkaarikustannukset, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja koneisiin liittyvien muidenkin kuin asejärjestelmien suorituskyky ja niiden kehittämismahdollisuudet.

Valtion budjetti asettaa toki viimeiset rajansa puolustusvoimien vuosittaisille hankinnoille. Isompiin hankintoihin varaudutaan erikseen.

Kallion mukaan puolustusvoimat tekee toimialaansa kuuluvia esityksiä kuten muutkin valtionhallinnon vastaavat organisaatiot. Suurimmista päättää viime kädessä valtioneuvosto.

– Kuljemme koko ajan maailmalla tuntosarvet pystyssä, jotta saamme edullisesti teknisesti mahdollisimman korkeatasoista kalustoa, Kallio kuvaa.

Kenraalimajuri Kakkolan mukaan materiaalihankinnoissa puolustusvoimat tekee yhteistyötä muun muassa Ruotsin, Norjan, Saksan, Englannin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Kysymys myös yksittäisestä taistelijasta

Vaikka hävittäjä- ja laivahankinnat ovatkin olleet viime aikojen suurimpia uutisia, laitos huolehtii myös maavoimien kaluston toimivuudesta. Esimerkkinä toimintakykyisen tykistön lisäksi viime vuosien panssarihankinnat, joissa kommodori Kallion mukaan Suomi onnistui erinomaisesti.

Logistiikkalaitoksen organisaatio on selkeä, mutta laaja. Yhtenä esimerkkinä yksittäisen sotilaan tai taistelijan näkökulmasta on Sotilaslääketieteen laitos. Rauhan aikana se huolehtii varusmiesten ja kantahenkilöstön terveydestä.

Sen tehtävä on vastata ja kehittää myös sodassa haavoittuneiden sotilaiden hoitamista. Haaste vetää väistämättä hiljaiseksi. Sotilaslääketieteen keskus on Riihimäellä.

Logistiikkalaitoksesta riittäisi kerrottavaa. Se toimii oman esitteensä mukaan 39 paikkakunnalla. Vuosibudjetti on 1,4 miljardia euroa, joista materiaalihankintoihin kuluu 0,5 miljardia euroa vuodessa.

Vajaan kolmen miljardin puolustusbudjetista logistiikkalaitos pyörittää yhden laskutavan mukaan 60 prosenttia. Liukuma on 1-2 miljardia euroa. Ei ihme, että laitos on mielenkiintoinen.

Laitoksen slogan: mahdollistaja

Hävittäjähankinnat ja muut vastaavat vaativat hankinnat eivät näy arjessa muulloin kuin päätöksiä tehtäessä. Niitä suunnitellaan kuitenkin koko ajan. Kun yhden aselajin hankinnat on saatu päätökseen, on aika katsoa tulevaan. Ihan kuin missä muussakin laitoksessa. Vaikkapa sairaalassa.

Logistiikkalaitoksen ympärillä pyöriviä euroja voi tarkastella niinkin, että laitos on hyvä veronmaksaja paikkakunnalla kuin paikkakunnalla. Korkeasti koulutetusta ja ainakin kohtuullisesti ansaitsevasta väestä kannattaa pitää kiinni.

Logistiikkalaitoksen esikunta sijaitsee Tampereella. Se työllistää noin 300 ihmistä. Kaikkiaan työntekijöitä on noin 2 200. Niistä siiviilejä on peräti 65 prosenttia. Loput luonnollisesti sotilaita. Sotilaista puolestaan 300 on erikoisupseereita, upseereita 139. Opistoupseereita 167, aliupseereita 177. Naisia 1/3 henkilökunnasta.

Laitoksen esikunnan alaisuudessa toimii Logistiikkakoulu, 500 työntekijää työllistävä Järjestelmäkeskus, Räjähdekeskus ja kolme osin eri aselajeihin painottunutta logistiikkarykmenttiä.

On niitä salaperäisiltä tuntuvia varastojakin. Puoleen väliin toista tuhatta. Maan alla ja maan päällä. Osa vartioituja, osa ei.

Logistiikkalaitos kertoo kaiken niin avoimesti kuin voi. Suomalaiset ammattisotilaat ovat herrasmiehiä logistiikkalaitoksen esikunnassakin.

Toveriseuran puheenjohtaja Esa Kanerva onnitteli tilaisuuden päätteeksi laitoksen johtoa puolustusvoimien 100-vuotisesta taipaleesta.