Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

SPD:n johto kasvanut 1,5 prosenttiyksikköön – lähellä voittoa Saksan vaaleissa

LEHTIKUVA / AFP Odd Andersen
SPD kansleriehdokas Olaf Scholz.

Sosiaalidemokraatit ovat saamassa tuoreimman ennusteen mukaan Saksan liittopäivävaaleissa niukan voiton. Ennuste julkaistiin sunnuntai-iltana kello 22.15 Suomen aikaa.

Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n suuntaa-antavan ennusteen mukaan puolue olisi saamassa 26,0 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä olisi tulossa kristillisdemokraateille, jolle ennustetaan 24,5 prosentin osuutta.

– Tästä on tulossa pitkä vaaliyö. Mutta se on selvää, että monet kansalaiset ovat laittaneet rastin äänestyslippuun SPD:lle, koska he haluavat muutoksen hallitukseen. Ja he haluavat myös seuraavaksi liittokansleriksi Olaf Scholzin, SPD:n kansleriehdokas Scholz sanoi puhuessaan puolueen kannattajille.

Sen sijaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna kristillisdemokraatit olisivat kärsimässä murskatappion, sillä neljä vuotta sitten puolue sai lähes 33 prosentin ääniosuuden. Tappiosta on tulossa CDU/CSU:lle historian huonoin vaalitulos.

– Tappio on karvas verrattuna vuoden 2017 vaalitulokseen, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Paul Ziemak sanoi AFP:n mukaan puolueen vaalivalvojaisissa.

Puolueen liittokansleriehdokas Armin Laschet puolestaan valoi uskoa siihen, että kristillisdemokraatit ovat hallituksen muodostajapuolue.

–  Teemme kaikkemme sen eteen, että voimme rakentaa tulevasta hallituksesta CDU-johtoisen, Laschet sanoi kannattajilleen Berliinissä.

Ääntenlaskun odotettiin venyvän myöhään yöhön.

Vihreät pettyivät, Linkeä uhkaa putoaminen parlamentista

Kolmanneksi eniten ääniä on saamassa vihreät, 13,9 prosenttia äänistä. Se on vihreille iso nousu neljän vuoden takaisesta vajaasta yhdeksän prosentin osuudesta, mutta silti puolue otti ensitiedot vastaan pettyneinä. Vielä keväällä vihreät oli mielipidekyselyissä jopa ykkössijalla.

– Halusimme voittaa kanslerin paikan, mutta ikävä kyllä se ei ollut mahdollista. Teimme virheitä, mutta saimme silti selvän mandaatin äänestäjiltämme ja aiomme kunnioittaa sitä. Tämä maa tarvitsee hallituksen, joka taistelee ilmaston lämpenemistä vastaan (…) Se on äänestäjiemme viesti, vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock sanoi.

Vihreiden odotetaan ottavan niin sanotun kuninkaantekijän roolin hallitusneuvotteluissa.

Äärioikeistolainen AfD on saamassa 10,5 prosenttia ja liberaalipuolue FDP 11,7 prosenttia äänistä.

Laitavasemmiston Linkelle povataan viiden prosentin ääniosuutta. Linkelle se saattaa tietää putoamista pois parlamentista, mikäli puolue ei ylitä äänikynnystä. Se taas tietäisi vaikeuksia SPD:lle hallitusneuvotteluja ajatellen, sillä SPD:n on ennakoitu hahmottelevan vihervasemmistolaista hallitusta yhdessä vihreiden ja Linken kanssa.

Hallituksen muodostamisesta on povattu etukäteen pitkää prosessia. Tämä tietänee sitä, että väistyvä liittokansleri Angela Merkel saattaa joutua hallitsemaan maata vielä kuukausia ennen vetäytymistään eläkkeelle.

Sekä Scholz että Laschet vakuuttivat saksalaisen ARD-televisiokanavan haastattelussa, että hallitus on muodostettu jouluun mennessä.

Vuonna 2017 liittopäivävaalit pidettiin niin ikään syyskuussa, mutta vasta helmikuussa kristillisdemokraatit saivat hallituksen aikaan sosiaalidemokraattien kanssa.

Näin Saksan vaalijärjestelmä toimii

Äänestyskopissa äänestäjät tekivät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annettiin äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni poliittiselle puolueelle.

Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.

Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle. Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää “ylimääräiset” paikkansa.

Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.

Uutista päivitetty kello 22.46

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE