Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

10.2.2022 12:38 ・ Päivitetty: 10.2.2022 12:38

STM: Koronan aiheuttama tehohoidon tarve on pienentynyt jatkuvasti

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja THL:n johtaja Mika Salminen sosiaali- ja terveysministeriön STM ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL koronatilannekatsauksessa Helsingissä 10. helmikuuta 2022.

Koronaviruksen aiheuttama tehohoidon tarve on pienentynyt jatkuvasti tammikuun puolivälistä alkaen, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki koronatilannekatsauksessa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

-  Uusien viikoittaisten tehohoitopotilaiden määrä on käytännössä puolittunut vuoden ensimmäisiin viikkoihin verrattuna, Voipio-Pulkki sanoi.

Eilen aamulla Suomen teho-osastoilla oli 30 koronapositiivista potilasta, joista 80 prosenttia eli 24 ihmistä oli hoidossa koronataudin vuoksi.

Voipio-Pulkin mukaan kaikista Suomen tehohoitopotilaista enää noin 15 prosenttia on hoidossa koronataudin vuoksi, kun pitkään osuus oli noin neljäsosan tai enemmän.

Erikoissairaanhoidon koronatapauksista neljäsosa sivulöydöksiä

Epidemiatilanteessa ei ole STM:n mukaan havaittavissa merkittävää muutosta viime viikkoon.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella omikronaallon huippu voi Voipio-Pulkin mukaan olla ohi Hus-alueella, mutta monella alueella lähiviikkojen kulku on vaikeasti ennakoitava.

Lisää aiheesta

Erikoissairaanhoidon tilanne sekä koronaviruksen jätevesiseuranta ovat tällä hetkellä epidemiatilanteen luotettavimmat mittarit, Voipio-Pulkki sanoi. Molemmat heijastavat tilannetta noin 2-3 viikon viiveellä.

Tuoreimmissa mittauksissa koronaviruksen määrä jätevesissä oli edellisviikon tapaan korkealla tasolla.

Erikoissairaanhoidon tarve on vakaa tai hitaasti laskeva. Vuodeosastoilla oli koko maassa eilen noin 680 koronapositiivista potilasta, joista vajaat 320 erikoissairaanhoidossa ja reilut 360 perusterveydenhuollossa.

Voipio-Pulkin mukaan erikoissairaanhoidossa korona on yhä useammin todettu sivulöydöksenä. Viimeisimmän tiedon mukaan erikoissairaanhoidon koronapositiivisista potilaista koronatauti oli ensisijainen hoitoontulon syy noin 75 prosentilla.

Perusterveydenhuollon osalta tieto on puutteellista tai epävarmaa, Voipio-Pulkki kertoi. Sairaanhoitopiirien johtajien keskustelujen perusteella sivulöydöstapausten osuus saattaa kuitenkin olla paikoin jopa puolet.

Uusia tartuntoja vajaat 13 000

Suomessa on tänään raportoitu 12  805 uutta koronatartuntaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo. Kahden viime viikon aikana tartuntoja on raportoitu vajaat 84  000

Luvut eivät kuitenkaan kuvaa todellista tartuntamäärää, sillä kaikkia sairastuneita ei testata virallisesti. Tietoon tulleiden koronatapausten määrät ovat olleet laskussa noin kuukauden ajan.

Yhteensä koronatartuntoja on raportoitu Suomessa koko epidemian aikana lähes 560  000.

Uusia koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu tänään 15. Kaikkiaan koronaan liittyviä kuolemia on raportoitu 2  141.

THL:n mukaan koronarokotteen kolmannen annoksen on nyt ottanut noin 48 prosenttia Suomen väestöstä, eli noin 2,66 miljoonaa ihmistä.

Toisen annoksen ottaneita on koko väestöstä 75,5 prosenttia eli noin 4,16 miljoonaa ihmistä. Ensimmäisen annoksen ottaneita on noin 80 prosenttia eli 4,4 miljoonaa.

”THL ei ole tehnyt mitään maskisuosituksen purkamisen suhteen”

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi, ettei THL ole tehnyt mitään maskisuosituksen purkamisen suhteen.

-  THL:n kanta on se, että ylipäätänsä, kun puretaan rajoituksia, niin ne kannattaa tehdä hallitusti ja kaikkia ei kerralla kannata heittää roskakoppaan.

Hänen mukaansa sellaisissa tilanteissa, joissa liikkuu yhä paljon tautia, maskisuositus on aika kevyt keino, jolla voidaan pyrkiä tartuntojen ehkäisyyn.

Salminen korosti erikseen, että THL on antanut vain maskisuosituksen, ei pakkoa.

”Kotitestien vaikutusta koulujen terveysturvallisuuteen pitää arvioida”

Eri EU-maissa on tehty esimerkiksi koululaisten kotitestejä STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan erittäin laajasti.

-  Kokemukset ovat vähän vaihtelevia, enemmän positiivisen puolella, Puumalainen lisäsi.

Hän kertoi Suomessa valtion halunneen, että tämäntyyppinen testaus pääsisi käyntiin. Siksi Huoltovarmuuskeskus on testejä hankkinut, ja niitä on jo jaettu ja jaetaan edelleen kuntiin.

-  Koululaisten ja opiskelijoiden kotitestaus pääsee (nyt) vauhtiin ja käyntiin, mutta samaan aikaan pitää kuitenkin sen vaikutuksia arvioida. Miten se vaikuttaa kouluympäristön terveysturvallisuuteen ja vetää sitten johtopäätöksiä, missä määrin ja missä laajuudessa sitä kannattaa jatkaa eteenpäin, Puumalainen lisäsi.

Hän sanoi, että kotitestien käyttämistä myös muissa yhteyksissä kannattaa pohtia.

-  Esimerkiksi hoivakodit ovat sellainen ympäristö, jossa voisi olla hyödyllistä tehdä kotitesti ennen kuin esimerkiksi omaisia lähdetään tapaamaan.

Aveille ohjauskirje rajoitusten purkamisesta

Koronanhoidon hybridistrategian selkeä tavoite tälle vuodelle on yhteiskunnan auki pitäminen, painotti STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila tilannekatsauksessa. Toisaalta hänen mukaansa pitää varautua myös siihen, että globaali pandemia jatkuu.

Valtioneuvoston on määrä tehdä tänään periaatepäätös uudesta hybridistrategiasta. Samalla puretaan periaatepäätös hätäjarrusta.

STM on Varhilan mukaan antanut eilen ohjauskirjeen, jossa aluehallintovirastoja on pyydetty kokonaisarvioimaan tilaisuuksien rajoitusten purkamista.

Tavoitteena on, että kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yleisötilaisuuksia sekä harrastustoimintaa koskevat kokoontumismäärä- ja asiakaspaikkarajoitukset olisivat päättymässä 14. helmikuuta lähtien.

Hallitus linjasi viime viikolla, että yleisötilaisuuksia, harrastustoimintaa ja ravintolatoimintaa koskevat koronarajoitukset ollaan purkamassa helmikuun aikana kokonaan.

Koronapassin jäädytystä pyritään Varhilan mukaan jatkamaan vielä pari viikkoa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi viime viikolla, että koronapassin käyttöönottoon ei tällä hetkellä ole oikeudellisia edellytyksiä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU