Muistion mukaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto on kustannustehokas, säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja tuottaa väestön tarvitsemat palvelut halvemmalla.

Muistio sisältyy tänään julkaistuun valtiovarainministeriön aineistoon, jonka se oli toimittanut hallitukselle kehysriihen valmistelua varten.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontui viime viikolla kehysriiheen päättämään julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille.

STM EHDOTTI muistiossaan jopa perusterveydenhuollon vahvistamista yhtenä säästötoimena.

Muistion mukaan potilaan ja lääkärin hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen voisi tuoda arviolta 150 miljoonan euron kustannushyödyt vuonna 2026. Vuonna 2027 kustannushyödyt olisivat arviolta 300 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi hoitotakuun pidentämisen arvioidaan tuovan 130 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Yhteensä hallitus tavoitteli kehysriihessä 750 miljoonan euron lisäsäästöjä hyvinvointialueille, muistiossa kerrotaan.

STM:n mukaan niin sanotun hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto veisi vähimmillään vuoden. Tämän jälkeen vaikutuksia olisi saatavissa muun muassa erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja sitä kautta kustannuksiin.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus on yhteydessä pienempiin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, muistiossa kerrotaan.

Tällaisen henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus on Suomessa huono, eikä sitä ole viime vuosina juuri järjestelmällisesti kehitetty, STM sanoo.

Tämän takia hoitosuhteen parantamisesta olisi odotettavissa itsenäistä ja muusta kehittämistoiminnasta riippumatonta taloudellista hyötyä, muistiossa arvioidaan.

NOPEA toimintamallin muuttaminen tosin edellyttäisi säädösmuutoksien lisäksi vahvaa sisältöohjausta, muistiossa huomautetaan. Hyvinvointialueet tarvitsisivat muutoksen toteuttamiseksi lisää lääkäreitä ja hoitajia.

Työvoimaa olisi STM:n mukaan kuitenkin saatavissa, jos työnantajien verovähennysoikeutta työterveyshuollon sairaanhoidosta rajattaisiin merkittävästi tai se poistettaisiin kokonaan. Tämä voisi STM:n mukaan vähentää työnantajien halukkuutta maksaa työterveyshuollon sairaanhoidosta.

Työterveydestä näin vapautuvia lääkäreitä ja hoitajia olisi STM:n arvion mukaan mahdollista saada työskentelemään perusterveydenhuoltoon.

HALLITUS ei tarttunut näihin STM:n ehdotuksiin riihessään.

Lääkäreitä voisi saada palvelemaan perusterveydenhuollon tarpeita myös uudistamalla nykyistä Kela-korvausmallia.

STM hahmottelee, että uudessa korvausmallissa asiakas voisi halutessaan valita terveysaseman sijasta yksityissektorilta omalääkärinä toimivan lääkärin ja hänen työparinaan toimivan omahoitajan.

Uuden Kela-korvausjärjestelmän avulla yksityislääkäreiden työpanos olisi mahdollista yhdistää nykyistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon, STM:n muistiossa sanotaan.