Viimeistä vuosikatsaustaan Brysselissä esitellyt Stoltenberg totesi, ettei ukrainalaisilta ole loppumassa rohkeus vaan ammukset. Hänen mukaansa resurssit lisäavun antamiseksi ovat olemassa ja kyse on nyt poliittisesta tahdosta.

-  Nato-liittolaisten ennen näkemätön apu on auttanut Ukrainaa selviämään itsenäisenä kansakuntana, mutta Ukraina tarvitsee vieläkin enemmän tukea.

Hänen mukaansa asialla on suuri merkitys, koska 99 prosenttia kaikesta Ukrainan saamasta sotilaallisesta avusta on peräisin Naton jäsenmaista. Avun lisäämiseksi hallitusten on tehtävä puolausteollisuusyritysten kanssa sellaisia sopimuksia, että yrityksillä on kaupalliset perusteet kasvattaa omaa tuotantoaan, Stoltenberg sanoi.

-  Olisi vakava historiallinen virhe antaa Putinin voittaa, Stoltenberg perusteli.

Kyseessä oli viimeinen kerta kun norjalainen Stoltenberg summasi Naton mennyttä vuotta. Hänen toimikautensa pääsihteerinä päättyy ensi syksynä. Stoltenbergin seuraajaveikkauksissa vahvimmilla on ollut Hollannin pitkäaikainen pääministeri Mark Rutte.

STOLTENBERG myös kertoi kahden kolmasosan liittolaismaista saavuttavan tänä vuonna Naton tavoitteen, jonka mukaan puolustusmenoihin pitäisi käyttää vähintään kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta vastaava määrä rahaa.

Kehitys merkitsee pääsihteerin mukaan sitä, että eurooppalaisten Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot ylittävät tänä vuonna ensimmäistä kertaa kahden prosentin tason maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Tuoreen Nato-kyselyn mukaan puolustusmenojen lisäämistä kannattavien määrä on noussut liittolaismaissa edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä 40 prosenttiin. Lähes samansuuruinen joukko pitäisi menot ennallaan ja vain reilu kymmenesosa vähentäisi puolustukseen osoitettuja varoja.

STOLTENBERGILTÄ kysyttiin lehdistötilaisuudessa myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheista sijoittaa lisäjoukkoja Suomen vastaiselle rajalle. Stoltenberg vastasi, ettei hän ole tilanteesta huolissaan, koska lähes kaikki Venäjän maajoukot ovat kiinni Ukrainassa.

-  Suomi on nyt paremmassa turvassa kuin ennen liittymistään Natoon, hän muistutti.

Venäjän huomenna alkavista presidentinvaaleista Stoltenberg totesi, etteivät vaalit ole sen paremmin vapaat kuin oikeudenmukaisetkaan.

NATON julkaisemassa kyselyssä liittolaismaiden kansalaisten halukkuus puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata laski viime vuonna 61 prosenttiin vastaajista edellisvuoden 69 prosentista. Ensi kertaa kyselyssä mukana olleen Suomen osalta luku oli 75 prosenttia.

Halukkuus saada muilta liittolaismailta apua on kyselyn perusteella selvästi suurempi kuin halukkuus avun antamiseen.

Kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista kannattaisi maansa pysymistä Natossa, jos asiasta pitäisi äänestää nyt. Suomen osalta Naton kannatus oli kyselyssä 81 prosenttia, Ruotsissa 62 prosenttia. Alle 50 prosentin kannatukseen liittolaismaista jäätiin vain pienessä Montenegrossa.

Stoltenberg nosti erikseen puheenvuorossaan esiin sen, että Yhdysvalloissakin vain 13 prosenttia vastaajista äänestäisi Natosta eroamisen puolesta.

Yhdysvaltain ja Euroopan välistä turvallisuusyhteistyötä pitää tärkeänä useampi kuin neljä viidestä Nato-kyselyyn vastanneesta. Suomessa transatlanttisten yhteistyö kannatus on Naton kärkikastia 89 prosentin tuloksella.

Uutista päivitetty klo 14.41 ja 15.27 muun muassa tuoreen kyselyn tuloksilla