STTK:laisilla aloilla ensimmäiset sopimukset päättyvät marraskuussa ja viimeiset – kunta- ja hyvinvointialan sopimukset – huhtikuussa. Palola uumoilee, että niiden ratkaisua leivottaneen vielä pitkälle toukokuulle.

– Palkankorotustavoitteet ovat aiempaa korkeammat, kun muun muassa palkansaajien ostovoiman romahtaminen huomioidaan. Myös verrokkimaiden palkkaratkaisut vaikuttavat, Palola sanoo viitaten esimerkiksi Saksan kuuden prosentin korotukseen.

Palola arvioi, että keväällä vaaleissa hyvinvointialueiden henkilöstön asema ja julkisen sektorin palkat nousevat keskusteluun. Esille noussee myös suojelutyötä koskeva lainsäädäntöhanke, joka toteutuessaan iskee henkilöstön työtaistelumahdollisuuksiin.

– Koordinointiin pyritään, mutta mitään yhtenäistä palkankorotuksiin liittyvää lukua tuskin tulee, koska eri toimialojen välillä on erilaiset tavoitteet. Koordinaatio liittyy ehkä enemmän muihin, laadullisiin asioihin.

NEUVOTTELUKIERROKSEN ilmapiiriä kiristävät ja neuvottelupöytiin heijastuvat hallituksen toimet. Palola arvioi, että tes-neuvotteluissa pyritään todennäköisesti kompensoimaan työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kohdistettuja heikennyksiä.

Neuvottelukierroksen aikana vireillä olevista lainsäädäntömuutoksista ennakoidaan tulevan voimaan ainakin vientivetoinen työmarkkinamalli, paikallisen sopimisen uudistus, yhteistoimintalain muutokset sekä suojelutyötä koskeva sääntely.

Palola arvioi, että tes-neuvotteluissa haetaan esimerkiksi turvaa yt-lain muutosten varalle. Muutosten myötä vähimmäisneuvotteluajat lyhenevät, mikä tarkoittaa heikennystä työsuhdeturvaan.