Vuoden 2020 tilinpäätöstietoja ja palkkatilastoja vertailtaessa palkansaaja tarvitsi 37 työpäivää tienatakseen saman, minkä suuren pörssiyhtiön pomo tienaa yhden päivän aikana.

Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 39 työpäivää.

STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa kansainvälisestä ”Fat Cat Daystä”, suomennettuna “paksun kissan päivä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin.

Aula Research on STTK:n toimeksiannosta toteuttanut henkilöstön palkitsemiseen keskittyvän kyselyn, johon vastasi 371 yritystä. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten yritysten palkitsemisjärjestelmien sisältöä, kohdistumista ja tavoitteita.

– Myönteinen yllätys on, että jopa 89 prosenttia yrityksistä käyttää jonkinlaista henkilöstön palkitsemisen järjestelmää, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa tiedotteessa.

Kriittinen havainto sen sijaan on se, että henkilöstö ei näyttäisi pääsevän osallistumaan palkitsemisjärjestelmien suunnitteluun.

– Kyselyn perusteella siitä vastaa käytännössä aina ylin johto.

Aula Research selvitti myös palkitsemiskäytäntöjen tavoitteita ja palkitsemisen muotoja. Kysymyksissä tarkasteltiin yrityksiä koon ja toimialan mukaan.

– Mielenkiintoinen havainto on, että pienemmissä yrityksissä palkitaan lähinnä hyvästä suoriutumisesta. Suuremmissa yrityksissä palkitsemisella pyritään myös strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä kertoo palkitsemisjärjestelmien tavoitteellisesta hyödyntämisestä, Koskela arvioi.

STTK on tyytyväinen palkitsemisen yleisyyteen suomalaisissa yrityksissä. Henkilöstön palkitseminen näyttäisi olevan yleistä suurissa ja pienissä yrityksissä, kaikilla toimialoilla ja kaikissa henkilöstöryhmissä.

– Tilanne on oletettua parempi. Johdon lisäksi myös asiantuntijoiden ja muun henkilöstön palkitseminen on yleistä, mikä on ilahduttavaa. Henkilöstön pitäisi kuitenkin päästä mukaan jo palkitsemisjärjestelmien suunnitteluun. Se sitouttaa, palkitsee ja saa järjestelmät tasapuolisemmiksi eri ryhmille. Toimitusjohtajien bonukset vastaavat monessa firmassa tavallisen työntekijän monen vuoden palkkaa, Koskela huomauttaa.