Kirvesniemen mukaan vaaratilanteessa lähityöhön joutuvien turvallisuudesta on huolehdittava.

– Kenellä on oikeus velvoittaa poikkeamaan siitä, miten viranomaisten määräysten takia lähityöhön velvoitettujen työmatka turvataan ja miten heidän kohonnut turvallisuusriskinsä korvataan? Näihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia, Kirvesniemi sanoi.

Uudellamaalla annettiin viime perjantaina vaaratiedote miehittämättömästä ilma-aluksesta ja ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Tapauksen jälkeen julkiseen keskusteluun nousi lähityöhön joutuvien turvallisuus, mutta myös se, maksetaanko viranomaisohjeiden mukaan kotiin jääville palkkaa. Kirvesniemi kuvasi keskustelua käsittämättömäksi.

– On selvää, että tilanteeseen tarvitaan yhteistä näkemystä ja mahdollisesti selkeyttävää lainsäädäntöä.

KIRVESNIEMI kertasi puheessaan, kuinka pääministeri Petteri Orpon (kok.) kaudella työelämän lainsäädäntöä on heikennetty ennenäkemättömällä tavalla. Uudistuksia on perusteltu työllisyyden parantamisella ja talouden tasapainottamisella.

– Toisin on käynyt. Epätasapainoisesti palkansaajiin yleensä ja monin tavoin naisvaltaisille aloille ja tehtäviin kohdistetut muutokset ovat johtaneet siihen, että työttömyys on historiallisen korkealla tasolla, talouskasvu laahaa, velkavuori kasvaa ja kuluttajien luottamus on matalalla, Kirvesniemi kuvaili puheessaan.

– Hallitus on epäonnistunut.

STTK:n edustajiston puheenjohtaja Tiia Virta muistutti kokouksen avauspuheessaan, että eduskuntavaaleihin on nyt 331 päivää. Kirvesniemi kommentoi Virran puhetta omassaan toteamalla, että silloin on mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa.

– Suunnan muuttaminen edellyttää monien nyt tehtyjen päätösten kumoamista, Kirvesniemi sanoi.

SUUNNANMUUTOSTA tarvitaan Kirvesniemen muun muassa siihen, ketkä kantavat vastuuta talouden tasapainottamisesta. STTK ei kiistä talouden tasapainottamistarpeita, mutta se ei voi Kirvesniemen mukaan tapahtua vain palkansaajia kurittamalla.

Kyse on Kirvesniemen mukaan oikeudenmukaisuudesta, jota peräänkuulutettiin hänen mukaansa myös STTK:n toimeksiannosta tehdyssä tuoreessa kansalaiskyselyssä.

– Kun kysyimme keinoista tasapainottaa valtiontaloutta, vastaus oli selvä: suomalaiset haluavat mieluummin kiristää suurituloisten ja pääomien verotusta sekä investoida talouskasvuun kuin leikata palveluista ja etuuksista.

Puheessaan Kirvesniemi listasi keinoja, joilla myös yritykset ja hyväosaisimmat voivat osallistua talkoisiin:

– Yrittäjien eläkejärjestelmä on uudistettava kestäväksi ilman mittavaa julkista rahoitusta. Julkista taloutta heikentävä yhteisöveron kevennys on peruttava. Varallisuuden verotusta on kiristettävä ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta kavennettava. Yksityistä terveydenhuoltoa suosiva yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu on peruttava ja suurituloisten verokevennykset arvioitava uudelleen.

Kirvesniemi on huolissaan poliitikkojen ja virkamiesten puheenvuoroista, joissa halutaan hivuttaa työeläkejärjestelmän varoja julkisen talouden paikkaamiseen. Tälle ei STTK:n kyselykään anna tukea.

– Eläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa laitettavaksi muihin kuluihin. Jatkossakin järjestelmää on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen pöydässä, jotta päivänpolitiikan päätöksillä ei romuteta hyvin hoidettua järjestelmää.

KIRVESNIEMEN mukaan eduskuntavaalien lähestyessä on nähtävissä, etteivät palkansaajien asemaan ja etuihin kohdistuvat paineet ole hellittämässä.

– Kokoomuksen tavoiteohjelmassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa halutaan lyhentää ja paikallista sopimista laajentaa kaikkiin työehtosopimuksen määräyksiin. Puolue haluaisi myös eroon yleiskorotuksista, irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitteesta ja lisätyön tarjoamisvelvoitteesta osa-aikatyöntekijälle, Kirvesniemi listasi.

Hän pitää erityisesti yleiskorotuksia koskevaa vaatimusta ristiriitaisena. Kirvesniemi muistutti, että vuonna 2022 Orpo lausui, etteivät palkkaneuvottelut kuulu eduskunnalle millään tavalla.

– Nyt tavoiteohjelmassa halutaan puuttua palkkaneuvotteluihin lainsäädännöllä.

Kirvesniemi nosti esiin, kuinka hallitus on eduskuntavaalien lähestyessä kiitellyt voimakasta ostovoiman kasvua.

– Suomen hallitus on kiitellyt voimakasta ostovoiman kasvua. Tämä on ammattiliittojen palkkaneuvottelujen ja erityisesti yleiskorotusten ansiota, ei suinkaan hallituksen poliittisten ratkaisujen ansiota, hän muistutti.

SUKUPUOLTEN tasa-arvo on Suomessa ollut yhteisesti jaettu tavoite jo pitkään, mutta sen toteutumiseen on Kirvesniemen mukaan vielä matkaa. Keskeiset ongelmat liittyvät muun muassa palkkaepätasa-arvoon ja hoitovastuun epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten välillä.

– Viime aikoina monet vallan miehet ovat julkisuudessa väläyttäneet hoitovastuun siirtämistä nykyistä enemmän yksilöille ja perheille. Mutta he ovat jättäneet kertomatta, mitä siitä seuraisi. STTK tietää, että se tarkoittaisi sitä, että yhä useampi nainen joutuisi jättämään työelämän hoitovastuiden takia.

Kirvesniemi muistutti, että jo nyt naiset käyttävät 80 prosenttia perhevapaista, ja omaishoitajista selkeä enemmistö on naisia.

– On vastuutonta ja naivia väittää, etteikö hoitovastuun siirtäminen perheille heikentäisi naisten asemaa työelämässä ja ylipäätään yhteiskunnassa.

Hän huomautti, että hoitovastuussa on aina kyse myös sitä tekevien ammattilaisten työn arvostuksesta. STTK:n suurimpiin jäsenjärjestöihin kuuluvat hoitajajärjestöt Tehy ja Super.

– On kestämätöntä olettaa, että kodeissa pystyttäisiin selviämään vaativasta hoitotyöstä ilman ammattitaitoa.

Tasa-arvon näkökulmasta STTK:ssa huolta herättävät myös edessä olevat työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut.

– Suomessa ei ole yhteisesti sovittua työmarkkina- tai palkkamallia. Mutta meillä on lakiin kirjattu valtakunnansovittelijan toimivaltaa kaventava ehto. Tähän STTK tavoittelee muutosta: seuraavaan hallitusohjelmaan haluamme kirjauksen, jossa sovittelijan kahleet poistetaan. Se on ainoa tehokas tapa viedä palkkatasa-arvoa eteenpäin.

Juttua muokattu klo 10.56: Lisätty linkki STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaiskyselyyn.