Politiikka
4.7.2018 08:05 ・ Päivitetty: 4.7.2018 08:05
STTK: ”Työntekijöiden kannalta merkittävää” – vuosilomalain muutokset eduskuntaan, Suomen Yrittäjiltä risuja
Työ- ja elinkeinoministeriöstä lähti tänään lakiesitys vuosilomalakiin tehtävistä muutoksista eduskuntaan lausuntokierrokselle. Lakiesityksessä esitetään, että työntekijällä on oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.
– Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä muutokset ovat erittäin tervetulleita ja parantavat lomaoikeutta työntekijöillä, jotka joutuvat olemaan poissa töistä pitkään jatkuneen sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Suomen oli myös korkea aika tehdä nämä muutokset, sillä osa EU-tuomioistuimen ratkaisuista on jo useamman vuoden takaa, lakimies Hannele Vettainen sanoo tiedotteessa.
Ministeriössä on valmisteltu vuosilomalakiin muutoksia, jotka huomioivat Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Muutoksilla on tarkoitus turvata työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset. Oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta huolimatta on tällainen vähimmäisvaatimus.
Tällä hetkellä lomaa kertyy sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuoden aikana. Työaikadirektiivi edellyttää, että jokaisen työntekijän on saatava vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma.
– Muutos on työntekijöiden kannalta merkittävä, Vettainen arvioi.
STTK:n mielestä lisäpäiviltä maksettavan korvauksen tulisi olla nykyisen vuosilomalain mukainen.
Vuosilomalakiin ehdotetaan täydennystä, jolla säädettäisiin oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin sairaudesta tai lääkinnällistä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta. Lisäpäiviltä työntekijälle maksettaisiin säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus.
Lisää aiheesta
Oikeutta lisäpäiviin ei kuitenkaan olisi sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Uusi säännös täydentää voimassa olevia loman ansaintaa koskevia säännöksiä.
– Vaikka esitys parantaa työkyvyttömän oikeutta vuosilomaan pidemmältä ajanjaksolta, oikeus lisäpäiviltä maksettavaan korvaukseen olisi heikompi kuin nykyisessä vuosilomalaissa. STTK:n mielestä lisäpäiviltä maksettavan korvauksen tulisi olla nykyisen vuosilomalain mukainen. Vuosilomasääntelyä monimutkaistaa entisestään lisäksi se, että esitetään oikeutta lisäpäiviin eikä lomaan, Vettainen toteaa.
Myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi pidentämällä aikaa, jonka kuluessa siirretty vuosiloma voidaan pitää.
– Tämä on hyvä, sillä edellytykset pitää siirretty vuosiloma paranevat. Jos loman pitäminen ei määräajassa onnistuisi, saamatta jäänyt loma korvataan nykytilaa vastaavasti lomakorvauksella.
Suomen Yrittäjiltä risuja.
Kaikkialla uutisesta ei kuitenkaan iloittu STTK:n tavoin. Suomen Yrittäjät korostavat omassa tiedotteessaan, miten vuosilomalain uudistamisesta on tulossa työnantajille hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, mikä johtaa järjestön käsityksen mukaan työllisyyden vähenemiseen.
– Työryhmän esitys lisää väistämättä työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Esityksen vaikutusarvioiden mukaan muutokset johtavat myös työllisyyden vähenemään. Tilanteessa, jossa Suomen työmarkkinoiden ja talouden keskeinen ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostettua lähemmäksi 80 prosenttia, ei tällaisia muutoksia voida pitää tarkoituksenmukaisina, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen korostaa.
Järjestö katsoo myös, että hallituksen esittämät muutokset tekevät vuosilomalaista entistä monimutkaisemman.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.